Juha Sipilän hallitus on pyrkinyt rapauttamaan ammattiyhdistysliikkeen asemaa Suomessa. Tämä pyrkimys on piilotettu kaunistelevien kiertoilmauksien alle.
– On puhuttu joustavuuden lisäämisestä ja työntekijöiden vapaudesta sopia omat työehtonsa itse, vaikka tosiasiassa työntekijät halutaan palauttaa alisteisempaan asemaan suhteessa työnantajiin, arvioi työväenjärjestöjen yhteisessä tilaisuudessa Porvoon punaisten haudalla tänään puhunut Teollisuusliiton sosiaali- ja työympäristöasiantuntija Saila Ruuth.
Valtaa on yritetty siirtää järjestelmätasolla työntekijöiltä työnantajille ajamalla paikallista sopimista.
– Hallitus ei onneksi ole onnistunut tuhoamaan työntekijöitä suojelevia rakenteita eli korvaamaan ammattiliittoja ja työehtosopimuksia paikallisella sopimisella, Ruuth sanoo.
Sen sijaan hallitus on onnistunut viemään valtaa yksilötasolla niiltä ihmisiltä, joilla sitä on jo valmiiksi ollut vähemmän. Työssä olevien asemaa on heikennetty useilla muutoksia koeajan pidentämisestä kilpailukykysopimukseen. Kipeimmin hallitus on iskenyt työttömiin kehittämällä kontrollin uuteen huippuunsa aktiivimallilla.
– Ihmisellä, joka saa ruokittua lapsensa vain leipäjonossa ruokaa jonottamalla, on äärimmäisen vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä. Hyväntekeväisyyden varassa eläminen asettaa ihmisen alamaiseksi. Se riistää vallan omaan elämään ja vie myös voimat yhteiskunnalliseen vallankäyttöön osallistumiselta, Ruuth toteaa.
Viimeistään vuoden päästä huhtikuussa käydään eduskuntavaalit ja silloin vallan on vaihduttava.
– On oltava koko työväenliikkeen, niin vasemmistopuolueiden kuin ammattiliittojenkin, tavoite, että vaalitulos antaa työväenpuolueille itseoikeutetun mandaatin käydä hallitusneuvotteluihin ja neuvotella hallitusohjelma, joka mahdollistaa yhteisen hallitusvastuun kantamisen, Ruuth vaatii.
Lisätietoja: Saila Ruuth, p. 050 467 0089
