Olemme taitepisteessä harmaan talouden ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön torjunnassa – joko hyväksikäyttö sallitaan edelleen tietoisesti tai tilanne otetaan hallintaan, sanoo Teollisuusliiton varapuheenjohtaja ja Teollisuuden Vaikuttajien ryhmänvetäjä Turja Lehtonen. Lehtonen puhui tänään 26.11. Teollisuusliiton valtuuston syyskokouksessa Helsingissä.
Turja Lehtosen mukaan tämän syksyn keskeisimpiä työelämäkysymyksiä ovat harmaa talous ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö. Teollisuusliitto on nostanut aiheen vahvasti esiin jo pitkään, ja tänä syksynä keskustelu on laajentunut entisestään muun muassa Paavo Teittisen kirjan ansiosta.
Lehtosen mukaan olemme taitepisteessä: joko hyväksikäyttöä sallitaan edelleen tietoisesti tai tilanne otetaan hallintaan.
– Tämä edellyttää lainsäädännön vahvistamista, aktiivisia toimia ammattiyhdistysliikkeeltä ja oma-aloitteisuutta myös työnantajilta.
Harmaa talous ja työntekijöiden hyväksikäyttö vääristävät kilpailua, Lehtonen muistutti.
– Rehellinen yritys ei voi pärjätä, jos kilpailussa on mukana yrityksiä, jotka maksavat palkkoja miten sattuu, jättävät palkkoja maksamatta, teettävät työtä ilmaiseksi tai kohtelevat työntekijöitä lähes orjina. Siksi kyse ei ole vain työntekijöiden ja työehtojen, vaan myös rehellisten yrittäjien puolustamisesta, Lehtonen sanoi.
Tästä huolimatta elinkeinoelämän järjestöjen – EK:n, SY:n, Keskuskauppakamarin ja muiden – selkeät kannanotot väärinkäytöksiä vastaan ovat olleet harvassa. Vaikka juuri heidän näkökulmastaan kyse on reilun, oikeudenmukaisen ja toimivan markkinatalouden puolustamisesta, valmiutta puuttua epäkohtiin ei käytännössä ole.
– Näyttää siltä, että ay-liike joutuu käytännössä puolustamaan reilua markkinataloutta, kun osa elinkeinoelämästä vaikenee ja keskittyy kaverikapitalismin turvaamiseen, Lehtonen sanoi.
Samaan aikaan Lehtosen mukaan maan hallituksessa on tahoja, jotka pyrkivät vierittämään ongelmat maahanmuuttajien syyksi. Todellisuudessa hallitus haluaa lisätä työperäistä maahanmuuttoa ja toimii samalla itse työehtojen heikentäjänä – linja, jota palkansaajat eivät hyväksy.
– Nykyhallitukselta suunnanmuutos tuskin onnistuu, mutta seuraavalta hallitukselta on vaadittava vähintään kahta toimenpidettä: alipalkkauksen ja palkkavarkauden kriminalisointia sekä joukkokanneoikeutta ammattiliitoille, Lehtonen sanoi.
Lue alta Turja Lehtosen puhe kokonaisuudessaan:
Tervehdys hyvät ystävät ja arvoisat Teollisuusliiton valtuuston jäsenet!
On mukava olla taas koolla Suomen parhaan ammattiliiton valtuuston, siis kentän ja jäsenistön edustajien kanssa. Linjaamme täällä tänään ensi vuotta ja liiton tulevaisuutta.
Ihan ensimmäiseksi haluan sanoa muutaman sanan kenties tärkeimmästä asiasta, josta tässä kokouksessa päätämme – eli ammattiosastojen jäsenmaksujen palautuksista, niiden suuruudesta ja määräytymisperusteista. On tärkeää, että kaikki näkevät, että ensi vuoden toimintasuunnitelman yksi tärkeimmistä painopisteistä on jäsenhankinta. Toimintasuunnitelma, jäsenhankinta ja jäsenmaksujen palauttamisen malli kuuluvat yhteen, ne ovat samaa kokonaisuutta.
Tavoitteemme on ensinnäkin se, että ammattiosastot eivät ole jäsenhankinnassa yksin. Me teemme sitä yhdessä. Aktiivit, ammattiosastot, liiton työntekijät alueilla ja me kaikki Teollisuusliiton keskustoimistolla. Tämä on meidän yhteinen ponnistuksemme, eikä yksikään osasto saa jäädä yksin tämän tavoitteen kanssa. Jäsenmaksujen palautusmallin tarkoitus on mahdollistaa, tukea ja myös palkita onnistunutta jäsenhankintaa.
Kuten toimintasuunnitelmassa todetaan, iso osa tulevista toimenpiteistä on johdonmukaista jatkoa jo aiemmin tehdylle työlle. Nämä toimet täytyy joka tapauksessa tehdä. Tilannettamme ei kuitenkaan helpota se, mitä istuva hallitus on päättänyt ja panee toimeen. Kyse on toimista, joilla tietoisesti pyritään heikentämään järjestäytymistä, ammattiliittojen jäsenmääriä ja suomalaista työmarkkinajärjestelmää, joka perustuu järjestäytymiseen ja sopimiseen.
Teollisuusliiton on siis panostettava entistä vahvemmin jäsenhankintaan. Tämä tulee tehdä myös siksi, että ammattiliittoon liittyminen on jokaisen palkansaajan henkilökohtainen etu. Meidän velvollisuutemme on kertoa tämä mahdollisimman selkeästi ja tarjota jokaiselle mahdollisuus liittyä ammattiliittoomme, riippumatta siitä, millä alalla, millaisessa tai minkä kokoisessa työpaikassa ihminen työskentelee.
Hyvät ystävät!
Puheenjohtaja Aalto mainitsi jo esiin tämän syksyn kuumimman työelämään liittyvän kysymyksen. Harmaan talouden ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön. Koen asian henkilökohtaisesti hyvin tärkeänä ja suhtaudun siihen intohimoisesti. Siksi lausun minäkin aiheesta muutaman sanan.
Arvioin, että olemme taitepisteessä, jossa tilanne pahenee tai oikeastaan sen annettaan tietoisesti pahentua. Tai sitten saamme tilanteen hallintaan ja vähennettyä työvoiman hyväksikäyttöä. Tämä edellyttää lainsäädännön parantamista, aktiivisia toimia ammattiyhdistysliikkeeltä sekä mielellään oma-aloitteisuutta myös työnantajilta.
Kuten olette nähneet, me Teollisuusliitossa olemme nostaneet asiaa suuresti esiin tänä syksynä. Olemme tehneet sitä myös aikaisemmin. Mutta Paavo Teittisen kirja nosti suuremman huomion aiheen ympärille ja toi ilmiötä laajasti esiin. Suuri kiitos hänelle siitä!
Harmaa talous ja työntekijöiden hyväksikäyttö on hienosti sanottuna myös ”markkinahäiriö”. Se johtaa yritysten välisen kilpailun epätasaisuuteen. Rehellinen yritys ei siinä kilpailussa pärjää, jos työntekijöitä hyväksikäyttävät yrittäjät ja yritykset maksavat palkkoja epämääräisesti, jättävät palkkoja maksamatta, teettävät työtä ilmaiseksi tai pitävät ihmisiä jopa orjinaan.
Se on siis samalla ongelma myös rehellisille yrittäjille, ei vain työntekijöille ja meidän työehdoillemme. Silti.
Silti vähissä ovat olleet ne EK:n, SY:n, Keskuskauppakamarin ja muiden elinkeinoelämän ja työnantajien lausunnot, missä nämä väärinkäytökset olisi tuomittu! Vaikka heidän näkökulmastaan kyseessä olisi reilun, oikeudenmukaisen ja toimivan markkinatalouden puolustaminen, heistä ei sen puolustajiksi tosi paikan tullen ole eikä tahtoa löydy.
Ihmettelen suuresti, miksi näin on?!?!? Onko käynyt niin, että me ay-aktiivit olemme todellisia markkinatalouden puolustajia, kun toiset keskittyvät kaverikapitalismin puolustamiseen ja hiljenevät aiheen ympärillä?
Jäsenpaneelimme mukaan Teollisuusliiton jäsenistöstä 85 % on sitä mieltä, että työnantajat on laitettava kovempaan vastuuseen ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä. Ja 87 % on sitä mieltä, että työperäinen maahanmuutto on hyväksyttävää, kunhan heidän työehtojaan ei poljeta maahanmuuttajia hyväksikäyttäen. Tämä on siis reunaehto sille, että työperäinen maahanmuutto hyväksytään.
Hallituksen piirissä on tahoja, joilla on houkutus syyttää maahanmuuttajia kaikista ongelmista. Nurinkurinen totuus on se, että hallitus pyrkii lisäämään työperäistä maahanmuuttoa ja samaan aikaan on itse ryhtynyt pahimmaksi työehtojen polkijaksi. Tästä ei näytä palkansaaja pitävän.
Istuvalta hallitukselta tämä tuskin onnistuu. Mutta seuraavalta hallitukselta odotan vähintäänkin kahta toimenpidettä. Alipalkkaus ja palkkavarkaus on vihdoinkin kriminalisoitava, tehtävä siis rangaistavaksi. Ja ammattiliitoille on myönnettävä joukkokanneoikeus.
Hyvät ystävät,
Ongelmista ja omista epäonnistumisistaan hallitus syyttää yhä edellistä hallitusta. Tämä nähtiin taas viime viikolla, kun käytiin keskustelua VTV:n raportista ja koronakriisin aikaisesta talouspolitiikasta. Hallituksen ja hallituspuolueiden edustajat pyrkivät lähes automaattisesti ja epätoivoisesti selittämään nykyisetkin ongelmat edeltäjiensä päätöksillä.
Ongelma on, että Suomen talous ei kasva, mutta työttömyys kasvaa. Se on istuvan hallituksen vastuulla – ei edeltäjien. Hallitus on jäänyt vastuuttomaan oppositioasentoon, vaikka vallassa on oltu jo yli kaksi ja puoli vuotta. Hallituskausi on selvästi yli puolivälin, loppu alkaa häämöttää – mutta vastuun kantaminen puuttuu.
Työllisyys ja valtionvelka olivat hallituksen julkilausutut tärkeimmät tavoitteet ja lupaukset, joilla vaalit voitettiin. Hyviä tavoitteita sinänsä. Mutta tulos on sellainen, että jos tähän hallitukseen sovellettaisiin potkulakia, se voisi saman tien poistua työmaaltaan.
Työelämää ja työntekijöitä koskevassa päätöksenteossa hallitus on keskittynyt lähes yksinomaan elinkeinoelämän toivelistan toteuttamiseen – työntekijöiden ja ammattiyhdistysliikkeen aseman heikentämiseen. Ei vaalilupaustensa toimeenpanoon tai niiden saavuttamiseen.
Meidän viimeisimpien arvioidemme mukaan ostovoimakuoppa ja heikko reaaliansioiden kehitys saadaan kurottua umpeen työehtosopimuksellamme. Mutta on tärkeä ymmärtää, mitä se tarkoittaa: vuonna 2027 olemme reaaliansioissa vasta palanneet tasolle, jolla olimme vuonna 2021. Siksi kotimainen kysyntä ja kulutus laahaavat – palkansaajilla ei yksinkertaisesti ole ollut varaa lisätä kulutustaan.
Onneksi kaikki ei ole istuvan hallituksen toimista kiinni. Ammattiliitot ovat ne, jotka ovat käytännössä parantaneet duunarin toimeentuloa: neuvottelemalla, sopimalla ja tarvittaessa lakkoilemalla. Se näkyy nyt palkkanauhassa. Talouden ongelma ei ole siinä, etteivät ihmiset uskaltaisi kuluttaa, vaan siinä, että monella ei ole ollut mitä kuluttaa – kysymys on lopulta siitä, riittääkö tilillä euroja vai ei.
Ystävät ja Teollisuusliiton väki,
Näiden ajatuksien myötä toivotan meille kaikille hyvää ja eteenpäin katsovaa valtuuston kokousta. Vaikka maan johdolla tuntuu olevan usein katse menneisyydessä, me katsomme eteenpäin.
