Miten kohtaamme kansanmurhan silmiemme alla, kun olemme itse sotkeutuneet siihen niin ulko- ja turvallisuus- kuin kauppapolitiikassammekin? Haaste jonka Palestiina-kysymys on heittänyt Suomelle ja suomalaiselle yhteiskunnalle on akuutti ja perustava: voimmeko pitää itseämme oikeusvaltiona, mikäli samanaikaisesti katsomme läpi sormiemme aikamme pöyristyttävintä murhenäytelmää? Suomalainen yhteiskunta on ajautunut eksistentiaaliseen kriisiin.
Salliiko arvopohjainen realismi kyynisen oman edun tavoittelun ja kaksinaismoralismin? Tältä vahvasti vaikuttaa. Tässä kontekstissa entisaikojen ”suomettuminen” on kevyttä tavaraa. Raukkamaisuus on päivän sana, jolle nähtävästi ollaan vain keksitty salonkikelpoisempi nimitys.
Kenraalien perusteluiden mukaan Daavidin linko -ohjuspuolustusjärjestelmän ostaminen Israelista on Suomelle kriittistä. On kuitenkin kammottava ajatus, että ilmapuolustusjärjestelmämme edellyttää käytännössä hiljaisen hyväksyntämme antamista naisten ja lasten silmittömälle teurastukselle Gazassa. Edellyttääkö Suomen sotilaallinen puolustus todellakin tällaista yhteiskuntamoraalin venyttämistä?
Mitä tähän sanoo ammattiyhdistysliike? Hyväksytäänkö asia hiljaisesti perustuen kenraalien näkemyksiin siitä, mikä on Suomen etu? Missä on solidaarisuutemme heikoimmassa asemassa olevien kanssa? Missä on rauhan aatteemme ja ihanteellisuutemme? Piilossa varmaankin työväenlaulujen unohdetuissa säkeissä.
Olisiko syytä kaivaa ihanteet vintiltä ja ottaa riski? Nimittäin ne, jotka ottavat riskin ja tarttuvat ihanteisiin – tai nykykielellä arvoihin – tulevat muistetuiksi.
Aikamme huutaa työväenaatteen maineen ja arvojen palautusta, mutta laulut ovat vähissä. Kitinää ja pihinää esiintyy sitäkin enemmän. Onko meillä selkärankaa osoittaa seisovamme omilla jaloillamme? Ammattiyhdistysliikkeen on otettava kantaa ja vaadittava Suomen hallitukselta tekoja. Israel on laitettava ahtaalle ja pakotettava valitsemaan, haluaako se olla hylkiövaltio Pohjois-Korean tapaan, vai jotain muuta.
Gazassa henkensä menettäneistä (yli 62 000) 30% on lapsia . YK on 22.8.2025 virallisesti julistanut Gazaan nälänhädän. Suomen hallitus vaikuttaa nihkeältä tuomaan edes nälkiintyneitä lapsia hoidettavaksi Suomeen! Samanaikaisesti Israel vain laajentaa Operaatio Gideonin vaunuja tehden rauhaan pyrkimisen entistä vaikeammaksi.
Tehkää se, mikä on oikein. Älkää jääkö teeskentelyn ansaan. Häpeän kanssa on ikävä elää ja hiljaisuus tappaa!
Teemu Valli
Kirjoittaja on työsuojeluvaltuutettu ja Pirkanmaan Vaikuttajien aktiivi
