Lauri Grönlundille ammattiyhdistystoiminta on tullut verenperintönä. Hänelle yhteisten asioiden ja työntekijöiden edun ajaminen on itsestäänselvyys. Nyt hän on ehdolla pääluottamusmieheksi Pitäjänmäen ABB:llä.
– Koko ikänihän minä olen ollut ay-toiminnassa mukana, Lauri Grönlund nauraa, kun häneltä kysyy, miten hän on päätynyt asettumaan ehdolle pääluottamusmieheksi.
Grönlund on ollut nykyisissä töissään Helsingin Pitäjänmäen ABB:llä jo kymmenen vuotta, mutta hänen polkunsa teknologiajätin palvelukseen ei ole aivan tavanomainen. Hän kertoo olleensa ennen nykyisiä töitään lihamestari.
– Aina niissä pienemmissä myymälöissä ei edes ollut luottamusmiestä, mutta tuli sielläkin tehtyä monenlaista esimerkiksi ammattiosastossa ja työsuojeluhommissa, Grönlund kertoo.
Sähkölaitteita laidasta laitaan valmistavalla ABB:llä Grönlund on parhaillaan useammasta osastosta vastaava alueluottamusmies. Hän itse työskentelee kokoonpanossa.
– Kokoonpano on ollut sen verran kiinnostavaa ja monipuolista, ettei ole tarvinnut alaa vaihtaa, Grönlund toteaa.
– Tehdastyöllähän on vähän huono maine yksitoikkoisena ja tylsänä työnä, mutta ainakaan oma työni ei vastaa sitä mielikuvaa lainkaan.
”Koko ikäni olen ollut ay-toiminnassa mukana”, Lauri Grönlund kertoo.
Uusi palkkausjärjestelmä vaikeuttaa toimintaa
Tulevaisuuden näkymät ABB:llä ovat hyvät siitäkin huolimatta, että julkisessa keskustelussa povataan jo uutta talouden romahdusta. ABB:n tuotteille kysyntää riittää ja isompiakin koneita valmistetaan. Työt jatkuvat vaikka uusi taantuma alkaisikin, sillä toimiala kulkee kansantalouteen nähden hieman jälkijunassa.
– Hankaluutensa tuo ennemminkin se, että muutokset ovat tullessaan niin nopeita, Grönlund huomauttaa.
– Nyt juuri rekrytään hurjasti, eikä saada edes täytettyä kaikkia paikkoja.
Omat ongelmansa rekrytointihankaluuksiin on Grönlundin mukaan tuonut keväällä käyttöön otettu palkkausjärjestelmä, jonka seurauksena etenkin pidempään talossa ollutta väkeä siirtyi muihin yrityksiin. Palkkausjärjestelmän uusiminen on isossa roolissa myös siinä, että Grönlund on asettunut ehdolle pääluottamusmieheksi.
– Muutos oli raju, ja se huononsi tehtaan ilmapiiriä aivan selkeästi, Grönlund huokaa.
– Eikä työnantaja paljoa kuunnellut, kun yritimme varoittaa, että pätevä väki lähtee menemään ja firmalta menee maine, jos puskaradio kertoo, ettei talon palkkausjärjestelmä ole reilu.
”Tärkeintä olisi saada pettyneet fiilikset ABB:llä käännettyä taas uskoksi siitä, että yhdessä voimme saavuttaa parempaa”, Lauri Grönlund näkee.
Tiedonkulku, tiedonkulku ja tiedonkulku
Pääluottamusmiehenä Grönlund sanoo haluavansa parantaa työntekijöiden asemaa, mutta lisää samaan hengenvetoon, ettei se onnistu ilman avointa neuvottelukulttuuria ja sujuvaa tiedonkulkua.
– Ei siitä mitään tule, jos luottamusmies jää yksin neuvottelemaan, ja yksin jää, jos ei pidä porukkaa mukana, Grönlund painottaa.
– Tärkeintä olisi nyt saada pettyneet fiilikset ABB:llä käännettyä taas uskoksi siitä, että yhdessä voimme saavuttaa parempaa, hän jatkaa.
– Siihen ei mikään taikatemppu tepsi, mutta olen luottavainen, että juttelemalla asioista, kuuntelemalla porukan ajatuksia ja tiedottamalla avoimesti ihmiset taas kiinnostuvat yhteisistä asioistamme.
Grönlundin mielestä tärkeintä niin luottamusmiehen pestissä kuin koko liitonkin suhteen on se, ettei lupaa enempää kuin pystyy pitämään. Ei pidä uhota, jos ei ole valmis tekemään.
– Jos rohkeus aina loppuu kesken, ja homma lopahtaa ennen kuin kortit on katsottu loppuun asti, menee porukalla usko koko hommaan, Grönlund muistuttaa.
”Minulla on nälkä päästä tekemään vielä enemmän ja päästä tärkeimpiin neuvottelupöytiin työnantajan kanssa”, Lauri Grönlund kertoo.
Luottamustehtävistä laajempi näkökulma
Grönlundin tähänastiset kokemukset alueluottamusmiehenä ovat olleet positiivisia. Esimiehet, joiden kanssa asioita on hoidettu, ovat olleet asiallisia, eikä mitään niin hankalaa ole eteen tullut, etteikö asiaa olisi saatu selvitettyä.
Grönlund kertoo arvostavansa sitä, miten alueluottamusmiehenäkin on päässyt perehtymään talon toimintaan vähän isommassa mittakaavassa.
– Mutta kyllähän tästä nälkä jää päästä tekemään vielä enemmän ja päästä niihin kaikkein tärkeimpiin neuvottelupöytiin työnantajan kanssa, Grönlund hymyilee.
Teksti: Saila Ruuth
Kuvat: Annika Rauhala
Luottamusmiesvaalit 1.11.–31.12.2018
Suurimmalla osalla Teollisuusliiton aloista valitaan luottamusmiehet marras–joulukuussa. Vaaleissa valitaan pääluottamusmiehen lisäksi varapääluottamusmies sekä työosastojen luottamusmiehet. Luottamusmiehen toimikausi on kaksi vuotta.
Oikeus asettua luottamusmiesehdokkaaksi ja äänestää vaaleissa on kaikilla työpaikalla toimivaan Teollisuusliiton ammattiosastoon järjestäytyneillä työntekijöillä. Oikeus vaalien järjestämiseen työpaikalla on ammattiosastolla tai työpaikan ammattiosastoon kuuluvilla työntekijöillä. Vaaliajoista ja -paikoista sovitaan työnantajan kanssa.
Luottamusmies edustaa työntekijöitä työpaikalla. Hän toimii neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Luottamusmies auttaa kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa ja toimii aina luottamuksellisesti.
Työntekijöiden edustajana luottamusmies valvoo työehtosopimusten noudattamista, työlainsäädännön noudattamista, työsopimusten ehtojen noudattamista ja työsuhteen muiden ehtojen noudattamista. Luottamusmies myös edustaa ammattiosastoa kysymyksissä, jotka liittyvät työntekijän ja työnantajan välisiin suhteisiin, yrityksen kehittämiseen ja paikalliseen sopimiseen.
Luottamusmies saa käyttää työaikaa toimen hoitamiseen kunkin työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Luottamusmiehen asema perustuu lakiin ja työehtosopimukseen.
