Työurissa riittää pohdittavaa

Teollisuusliiton aluetoimitsija
Antti Salonen

Tilastokeskuksen mukaan 55–64-vuotiaiden työttömyysaste 10/2020 oli noin 21 prosenttia (43 000) kaikista työttömistä. Saman lähteen mukaan 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli noin 23 prosenttia (47 000).

Pitäisi pyrkiä parantamaan nuorten työllisyysastetta, jotta nuoret pääsevät työelämään heti koulunsa jälkeen. Näin koulutus on vielä tuoreessa muistissa, eikä tapahdu syrjäytymistä.

Työtön 55–64-vuotias, jonka on itse huolehdittava elämästään ja maksuistaan, on täysin eriarvoisessa asemassa 15–24-vuotiaiden työttömien kanssa, josta ikäluokasta ainakin nuorimmat asuvat vielä paljolti vanhempiensa luona. Työttömän 55–64-vuotiaan työllistyminen muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta on lähes mahdotonta. Pelkän toimeentulotuen avulla taas talouden ylläpito on vaikeaa.

Telakan levyseppä on aloittanut työuransa usein 16-vuotiaana. 60-vuotiaana hän on siis työskennellyt 43 vuotta asepalvelus pois lukien. Jos hän haluaisi niin sanotun täyden eläkkeen, tulee hänen työskennellä 65-vuotiaaksi asti, jolloin työvuosia kertyisi 48.

Nämä vuodet tuo levyseppä on työskennellyt fyysisesti rasittavissa töissä, joissa jo pelkästään työvälineiden kuljetus paikasta toiseen on raskasta. Myös työvaatetus, suojavälineet ja ilmasto-olosuhteet vaativat fysiikalta paljon. Nämä eivät kuitenkaan vielä ole edellytys työkyvyttömyyseläkkeelle.

Ei voi olla yhtä tapaa kohdella työuransa loppupuolella olevia.

Monen telakan niin sanotun suorittavan portaan työntekijän mieleen alkaa siinä kuusikymppisenä hiipiä ajatus, “josko sitä vielä pystyisi työelämän jälkeen viettämään joitakin terveitä vuosia ja voisi nauttia eläkepäivistä”.

Olen itse aloittanut työni telakan ammattikoulun kautta 16-vuotiaana. 30 vuotta Wärtsilän konepajalla ja telakalla erilaisissa tehtävissä Turun ja Pernon telakoilla toivat nuo raskaatkin työt tutuiksi. Olen myös istunut viimeiset 15 vuotta toimistopöydän ääressä ja tunnen siis myös niin sanottua toimistotyötä.

Ei voi olla yhtä tapaa kohdella työuransa loppupuolella olevia. Eläkkeen alku on nykyään joustava alkaen vajaasta 64 vuodesta 68-vuotiaaksi. Uskoisin monessa niin sanotussa asiantuntijatehtävässä olevan kykyä, halua ja jaksamista jopa paljon pidempäänkin työuraan. Fyysisissä töissä taas tuo työnteko alkaa tuntua olevan kestokyvyn rajoilla jo alle kuusikymppisenä.

Työntekijälle, joka on raskaissa töissä saanut tuki- ja liikuntaelimensä huonoon kuntoon, kärsien jatkuvista kivuista, tulisi mahdollistaa eläke jo paljon ennen tuota 64 vuoden ikää. Fyysisesti kevyttä asiantuntijatyötä tekeville voisi taas olla korkeampi eläkeikä. Tämän voisi toteuttaa esimerkiksi asettamalla työuralle vuositavoitteen. Tämä voisi olla 40–45 vuotta.

Antti Salonen

Teollisuusliiton Varsinais-Suomen aluetoimitsija