Teollisuus, työelämä ja arki

Teollisuuden Vaikuttajien eduskuntavaaliteemat 2023

Lataa tulostettava esite (pdf-tiedosto, koko 0,1 Mt)

 

Teollisuus

Hyvinvointi syntyy työstä. Kaikki työ on tärkeää. Kansantaloutemme tarvitsee vientituloja. Tämä puolestaan edellyttää johdonmukaista teollisuuspolitiikkaa.

Teknologisesta osaamisesta on otettava kaikki hyöty irti. Tämä näkyy uusina työpaikkoina ja kansantulona, mutta vaatii myös julkista panostusta. Viennin ja teollisuuden edistäminen tuo verotuloja, joilla yhteiskunnan hyvinvointipalvelut rahoitetaan. Teollisuuden ja viennin hiipuminen sitä vastoin tarkoittaa heikkenevää hyvinvointivaltiota. Suomalainen teollisuus on ekoteko jo itsessään. Suomella on tarjota osaamista ja raaka-aineita ilmastoystävällisemmän maailman rakentamiseen. Nämä mahdollisuudet on hyödynnettävä.

Teollisuuden merkitys ammatillisena kouluttajana on suuri. Työssä oppimiselle tarvitaan tasapuolinen sääntely ja säännöt, jotta saadaan teollisuusaloille sijoittuvaa, koulutettua ja motivoitunutta työvoimaa.

Kiertotalous on mahdollisuus. Resurssien uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkän päälle myös välttämätöntä. Luonnonvaroja kannattaa hyödyntää kestävästi, koska ne luovat hyvinvointia ja joissain tapauksessa myös auttavat ilmastonmuutoksen hidastamisessa.

Yritysten tulisi pärjätä omillaan. Kuitenkin verohelpotuksilla sekä entistä tehokkaammilla yritystuilla tulee edistää ilmastoystävällistä teollisuutta, ja uusien tuotteiden ja työpaikkojen syntymistä. Uusien tuotteiden tukeminen ei saa tarkoittaa perinteisen teollisuuden heikentämistä, vaan tuotannon monipuolistamista.

Suomessa teollisuuden ja ympäristöarvojen on usein esitetty olevan vastakkain. On pidettävä yllä keskustelua ympäristön ja teollisuuden rinnakkaiselosta. Ilman toimivaa teollisuutta nykyistä elintasoa ei voida ylläpitää.

Myös paljon energiaa käyttävän teollisuuden toimintaedellytyksistä on huolehdittava. Jos kaikesta huolimatta työpaikkoja katoaa siirryttäessä pois fossiilisen energian käytöstä, työntekijöitä on tuettava. Näissä tilanteissa työntekijöiden kannalta on tärkeää luoda silta työstä työhön.

Teollisuus ja palkansaajat tarvitsevat hinnaltaan ja saatavuudeltaan ennustettavissa olevaa, kohtuuhintaista energiaa. Tavoitteena tulee olla Suomen energiaomavaraisuus.

 

Työelämä

Työelämäkysymysten on oltava korkealla tulevan hallituksen painotuksissa.

Hallituksella tulee osaltaan olla vastuu työelämän kehittämisestä, vaikka alakohtaiset työehdot kuuluvatkin liittotasolle. Julkisella vallalla on perustuslaillinen velvollisuus työvoiman suojelusta. Alipalkkaus on kriminalisoitava. Ay-liikkeelle on saatava kanneoikeus ja irtisanomissuojaa on parannettava.

Työelämä sairastuttaa työikäisiä. Mielenterveysongelmien takia eläkkeelle jäädään jo valmiiksi pienistä ikäluokista. Kansantalous tarvitsee työelämän lainsäädännön ryhtiliikettä, mikäli tavoitteena on työurien jatkaminen tai työntekijän jaksaminen edes nykyiseen eläkeikään.

Tarvitsemme lisää työvoimaa. Tämä koskee myös työntekijäammatteja. Ulkomaisen työvoiman käytön peruste ei saa olla palkkojen polkeminen, vaan työvoimapulaan vastaaminen. Maahanmuuttajille kohdistettu työvoima-, aikuis- ja muuntokoulutus on saatava kuntoon. Tämä vaatii työvoiman käytön ja myös esimerkiksi työpaikoilla tapahtuvan työvoimakoulutuksen valvontaa.

Ulkomaisen työvoiman määrää ei voida kestävästi kasvattaa ennen kun lainsäädäntö ja valvonta on saatu kuntoon. Harmaa talous ja työvoiman hyväksikäyttö koskee kaikkia työntekijäammatteja, joissa ulkomaalaiset työskentelevät. Usein kyse on puhtaasta riistosta ja rikollisuudesta.

Työvoiman tarveharkinta on säilytettävä yhtenä ulkomaalaisen työvoiman määrää säätelevänä keinona. Ulkomaista työvoimaa on syytä ohjata aloille, joilla on oikeasti työvoimapulaa.

Saatavuusharkinnan poistaminen ja muu työvoiman maahanmuuton liiallinen helpottaminen lisäisi alipalkatun työvoiman virtaa työmarkkinoille sekä kasvattaisi ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvää rikollisuutta. Työperäisen maahanmuuton seurauksena ei saa synnyttää uusia matalapalkka-aloja. Tämänhetkinen tilanne työmarkkinoilla todistaa sen, että jälkikäteisvalvonnalla ei pystytä valvomaan työehtosopimusten ja lakien toteutumista työmarkkinoilla.

Harmaan talouden valvontaan tarvitaan lisää resursseja ja parempaa lainsäädäntöä. Ongelma ei rajoitu ulkomaiseen työvoimaan, vaan on levinnyt laajalti työelämään.

Luottamushenkilöiden suoja ja oikeudet on saatava paremmaksi. Edunvalvonta tulee ulottaa myös samalla työpaikalla työskenteleviin vuokrattuihin ja lähetettyihin työtekijöihin. Edustusoikeus yritysten hallinnossa tulee olla parempi.

Erityistä haastetta aiheuttaa se, että työehtosopimukset ovat häviämässä kokonaan monilta aloilta. Tämä kehitys vaatii työelämän lainsäädännön merkittävää vahvistamista.

 

Arki

Julkiseen työmatkaliikenteeseen on panostettava siellä, missä se on mahdollista. Sujuvuus lähtee kokonaisuuksista: kauanko vietät aikaa matkustamalla töistä päiväkodin kautta kauppaan ja harrastuksiin ja kotiin. Tämä kaikki vaikuttaa myös suoraan siihen, mitä se arjen pyörittäminen vaatii.

Tämä edellyttää kokonaisvaltaisuutta, eli kaupunkisuunnittelun, liikennesuunnittelun ja palveluverkon yhteistä kehittämistä. Valtio voi tehdä tätä rajallisesti. Paljon on maakunnallisen ja kunnallisen hallinnon käsissä, mutta valtio voi rahoituksella ohjata kokonaisuutta.

Valtion on autettava ihmisiä arjen kustannusten noustessa yllättäen. Sähkön kohtuuton kallistuminen on esimerkki tilanteesta, jossa valtion tulee tukea kotitalouksia hintojen noustessa.

Palveluiden ylläpitäminen koko Suomen laajuisesti vaatii nykyistä tasapainoisempaa alueellista kehitystä. Suomi ei saa jakautua kehittyviin ja näivettyviin alueisiin, vaan sujuva arki ja työelämä on oltava mahdollista kaikkialla.