Mikäli Suomeen syntyy Petteri Orpon johtama oikeistohallitus, työmarkkinoiden "uudistustoimet" ovat jälleen agendalla, uskoo Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja ja Teollisuuden Vaikuttajien ryhmänvetäjä Turja Lehtonen. Lehtonen puhui tänään 26.4. Teollisuusliiton valtuuston kokouksessa. Liiton valtuusto on kokoontunut kevätkokoukseensa Helsinkiin.
Julkisuudessa on ollut huhuja siitä, miten leikkaussakset kulkevat kohti toisen asteen ammatillista koulutusta tilanteessa, jossa maassamme on huutava pula osaavista työntekijöistä. Lehtonen kertoi kiertäneensä kevään aikana noin 30 työpaikkaa, ja hänen mukaansa työnantajien suurin murhe oli osaavan työvoiman puute.
– Mitä on tekemässä Orpo? Todennäköisesti leikkaa sieltä, missä juuri nyt on suurin potentiaalinen osaajien kysyntä ja työllistymisen mahdollisuudet lähes 100 prosenttia. Oletteko Petteri Orpo ajan tasalla, kysyn minä? Jos ette usko minua, kysykää teidän kampanjoiden maksajilta Etelärannasta. Huoli tuolla suunnalla on sama, Turja Lehtonen sanoi.
Lehtosen mukaan ammattiyhdistysliikkeen tulee olla valmiina ensisijaisesti neuvottelemaan, mutta tarvittaessa on varauduttava myös lähtemään toreille kertomaan näkemyksemme.
– Toivon, ettei Orpo todennäköisenä pääministerinä tee samoja virheitä kuin Juha Sipilä. Esimerkiksi surullisen kuuluisa kilpailukykysopimus olisi ollut koko lailla erilainen, jos Sipilä olisi pysynyt sanoissaan, joita hoki muun muassa SAK:n hallituksessa, Lehtonen muistutti.
Lue alta Lehtosen puhe kokonaisuudessaan.
Arvoisa liittovaltuusto sekä kaikki muut kokoustamme seuraavat,
Edellisissä puheenvuoroissa on annettu kiitosta. Jatkan samalla linjalla. Tämä valtuustokausi on osoittanut hienosti sen, miten tämä väki puhaltaa yhteen hiileen. Kausi on ollut meille jokaiselle myös oppimis- ja kasvuprosessi. Sitä se on ollut myös Teollisuusliitolle ammattiliittona.
Valtuustokauteen on mahtunut myös vauhtia ja vaarallisia tilanteita työmarkkinakentässä. Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden päätökset irtaantua sopimustoiminnasta heiluttivat työmarkkinavenettä. Olemme kuitenkin pystyneet tähän vastaamaan. Iso kiitos siis jokaiselle teille, jotka olette olleet tätä mahdollistamassa. Minulla on kuitenkin suora kysymys edellä mainitulle järjestöille. Miten meni omasta mielestä? Juristit vaurastuivat, liitto teki kaikesta huolimatta työehtosopimukset, lakkojakin nähtiin ja miksi? Työnantajien ja oikeiston ideologisten halujen vuoksi. Tässä ei voittanut kukaan, vai voittiko Eteläranta?
Ammattiyhdistysliikkeen pitää näinä aikoina joka päivä ansaita luottamuksensa. Tämä on pidettävä kirkkaana mielessämme, etenkin koska järjestäytymisasteessa riittää haasteita. Työpaikoilla tapahtuva jäsenten edunvalvonta onkin aina ollut ja tulee olemaan toimintamme kulmakiviä.
Ensi kuussa Tampereella liittokokouksessa määrittelemme toimintamme suunnan alkavalle liittokokouskaudelle. Olen varma, että kokouksesta tulee rakentava ja keskusteleva. Tulemme näyttämään sen, mitä yhtenäinen porukka voi saada aikaan. Yhtenäisyyttä tulemme suurella todennäköisyydellä todellakin tarvitsemaan tämänkin liittokokouskauden aikana. Syitä ei tarvitse kauaa pohtia. Työnantajapuolen jatkuva ideologinen vyörytys on yksi merkittävä haaste. Samoin jo aiemmin alkanut sopimusjärjestelmän määrätietoinen nakertaminen tulee taatusti jatkumaan.
Hyvät toverit!
Kansa on äänensä antanut ja siltä osin pulinat pois. Totuus on, että kevään eduskuntavaaleissa kävi oikeistopuhuri ja eduskunnan koostumus kääntyi piirun verran oikealle. Hallituspuolueista ainoastaan sosialidemokraatit onnistuivat kasvattamaan paikkamääräänsä vastavalittuun eduskuntaan, muilta osin vaaleista en paljoa ilon aiheita löydä. Toki on niin, että: ”sitä saa, mitä tilaa”, mutta ei tarvitse muistella kuin Sipilän hallitusta, niin ei tarvitse paljoa mielikuvitusta pohtiessaan mitä pahimmillaan tuleman pitää. Vielä tänään emme tiedä tulevan hallituksen kokoonpanoa, mutta julkisuudessakin olleiden tietojen mukaan oikeistohallitus on ensisijainen tavoite.
Sanna Marinin hallitus on toiminut äärimmäisen vaikeassa tilanteessa pandemian, Ukrainan sodan ja energiakriisin aikana. Hallitus on onnistunut tehtävässään hyvin. Myös vuoropuhelua työmarkkinajärjestöjen suuntaan on pidetty yllä aivan eri tavalla kuin Juha Sipilän hallituksen aikana.
Mikäli maahamme syntyy Petteri Orpon johtama oikeistohallitus, työmarkkinoiden ”uudistustoimet” ovat jälleen pöydällä ja agendalla vahvasti. Työmarkkinajärjestönä luonnollisesti seuraamme hyvin herkällä silmällä ja korvalla tilanteen kehittymistä ja teemme luonnollisesti osaltamme tarvittavat toimenpiteet.
Vielä emme tiedä tulevan hallituksen kokoonpanoa. Hallitustunnustelijan esittämistä kysymyksistä puolueille voi jotain päätellä siitä, minkälaista ja millä sisällöllä varustettua hallitusta vaalien voittaja Kokoomus maahamme haluaa. Muun muassa julkisuudessa olleet 6 miljardin euron sopeutustoimet antavat osviittaa siitä, mihin pahimmillaan olemme menossa. Kokoomus kävi vaalit vahvasti talous edellä ja on selvää, että se aikoo käyttää saamansa mandaatin täysmääräisesti.
Julkisuudessa on ollut vähintäänkin huhuja siitä, miten leikkaussakset kulkevat kohti toista-astetta tilanteessa, jossa maassamme on huutava pula osaavista työntekijöistä. Kiersin kevään aikana noin 30 työpaikkaa. Työnantajien suurin murhe oli osaavan työvoiman puute. Mitä on tekemässä Orpo? Todennäköisesti leikkaa sieltä, missä juuri nyt suurin potentiaalinen osaajien kysyntä ja työllistymisen mahdollisuudet lähes 100 prosenttia. Oletteko Petteri Orpo ajan tasalla, kysyn minä? Jos ette usko minua, kysykää teidän kampanjoiden maksajilta Etelärannasta. Huoli tuolla suunnalla on sama.
Minulla ei ole tarvetta uhota tai ennustaa mitä tuleva hallitus tuo tullessaan, meidän tulee olla valmiina ensisijaisesti neuvottelemaan ja kyllä tarvittaessa varauduttava menemään toreille kertomaan näkemyksemme. Toivon, ettei Orpo todennäköisenä pääministerinä tee samoja virheitä, kuin Sipilä. Esimerkiksi surullisen kuuluisa KIKY-sopimus olisi ollut koko lailla erilainen, jos Sipilä olisi pysynyt sanoissaan, joita hoki muun muassa SAK:n hallituksessa. Uskallan myös kyseenalaistaa, oliko Marinin hallitus jotenkin erityisen palkansaajamyönteinen? Minusta ei ollut. Oliko se parempi kuin edeltäjänsä kolmen S:n hallitus? Vastaus on ehdottomasti kyllä. Marinin hallitus oli hajoamisen partaalla useamman kerran, erityisesti yhden puolueen sooloilujen vuoksi. Nostan hattua, että se selvisi maaliin eli istui koko kauden. Se teki myös historiallisia päätöksiä, kuten oppivelvollisuusiän noston.
Hyvät kuulijat!
Ammattiyhdistysliike tekee työmarkkinapolitiikkaa riippumatta maan hallituksen kokoonpanosta. Toivon myös poliitikoilta malttia siinä, missä asioissa ja millä tavalla he haluavat tulla työmarkkinajärjestöjen tontille. Seuraukset voivat pahimmillaan sen kaltaisia, että jälkiä siivotaan pitkään.
Suomen työmarkkinajärjestelmä on vuosikymmenten aikana osoittanut toimivuutensa. En väitä, etteikö siinä olisi runsaastikin kehittämisen varaa, mutta sen totaalinen romuttaminen olisi todella lyhytnäköistä ja yhteiskunnan kannalta dramaattista. Tämä ei ole minun puoleltani mitään uhkailua tai pelottelua, vaan toteamus ja varoituksen sana. Toimivat osat järjestelmässä on pidettävä hengissä ja heikosti toimivia on pystyttävä kehittämään.
Näillä muutamilla ajatuksilla haluan toivottaa hyvää ja keskustelevaa valtuuston kokousta.
