On meille kaikille äärimmäisen tärkeää, että Euroopassa ei toistuisi se, mikä on tapahtunut Suomessa, sanoo Teollisuusliiton varapuheenjohtaja ja Teollisuuden Vaikuttajien ryhmänvetäjä Turja Lehtonen. Lehtonen puhui tänään 29.5. Teollisuusliiton valtuuston kevätkokouksessa Helsingissä.
Kesäkuun 9. päivä Suomessa ja jokaisessa EU-jäsenmaassa järjestetään Euroopan parlamentin vaalit. On sanottu, että nämä ovat kenties EU:n historian tärkeimmät vaalit. Aivan varmasti näin on ainakin suomalaisen työntekijän kannalta, Lehtonen muistutti.
– Vaaleissa on käytännössä kahdenlaisia ehdokkaita. Toiset kannattavat työntekijöiden oikeuksia, vakaita työmarkkinoita ja sopimista työmarkkinoilla. Toiset haluavat polkea työntekijöiden oikeuksia, heikentää palkkatasoa, polkea ammattiyhdistysliikettä ja rikkoa sopimiseen perustuvat työmarkkinat. On sanomattakin selvää, millaisten ehdokkaiden takana meidän tulee olla, Lehtonen sanoi.
Lehtonen kuvaili, että Euroopan unionin peruslähtokohta työelämän kehittämisessä ja työmarkkinapolitiikassa on hienosti sanottuna ”työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu”.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työmarkkinaosapuolet, eli työnantajien ja työntekijöiden asema tunnustetaan, tiedostetaan ja sitä vahvistetaan. Työelämää, työlainsäädäntöä ja työmarkkinajärjestelmää kehitetään ensisijaisesti työmarkkinaosapuolten keskinäisen yhteistyön pohjalta, Lehtonen sanoi.
Lehtonen maintsi esimerkkinä, kuinka vuonna 2022 Euroopan unioni hyväksyi minimipalkkadirektiivin. Sen tavoitteena on lisätä riittäviä lakisääteisiä vähimmäispalkkoja ja laajentaa työehtosopimuksia. Sen mukaan jäsenmaan on laadittava suunnitelma työehtosopimisten kattavuuden lisäämiseksi, mikäli kattavuus on alle 80 prosenttia työvoimasta.
– Mutta mitä tekee Suomen hallitus? Sen tavoitteena on heikentää työehtosopimusten kattavuutta. Kaikki sen työmarkkinaratkaisut vievät suuntaan, jossa työehtosopimusten kattavuus ja yleissitovuus heikkenevät. Ja tämä on elinkeinoelämän ja työnantajien etujärjestöjen julkilausuttu tavoite!, Lehtonen painotti.
– Tässä yksi osoitus siitä, kuinka tärkeäksi Euroopan unioni on tullut palkansaajien kannalta. Ja tämän vuoksi meistä jokaisen on todella tärkeää äänestää EU-vaaleissa, Lehtonen kehotti.
Lue alta Turja Lehtosen puhe kokonaisuudessaan.
Hyvät toverit ja Teollisuusliiton valtuuston jäsenet,
Olemme parhaillaan nykyisen valtuuston ensimmäisessä kevätkokouksessa. Tärkein käsiteltävä asiamme on strategian käsittely. Teollisuusliiton strategia ei ole vain paperi. Se on aito tavoitetila Teollisuusliitolle ja sen toiminnalle. Se ohjaa liiton keskustoimistoa ja koko toimintaamme. Valtuutettujen yksi tärkeimmistä tehtävistä on valvoa ja seurata strategian toteuttamista ja toteutumista.
Strategiassa on neljä kokonaisuutta. Ne ovat työmarkkinatoiminta, järjestöllinen vahvuus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja mahdollistajat. Nämä kaikki neljä ovat osoittaneet menneen talven aikana merkityksensä.
Toivon, että käymme strategiasta hyvän ja kattavan keskustelun. Ja että uskallamme myös rohkeasti arvioida toimintaamme. Sen vahvuuksia ja heikkouksia. Tämä on mielestäni erityisen tärkeää siksi, että suomalainen työmarkkinajärjestelmä vaikuttaa olevan muutostilassa. Olen peräänkuuluttanut koko ay-liikkeeltä pohdintaa siitä, mikä on tulevaisuutemme. Mikä yhteistyökykymme tulevaisuudessa? Mikä on visiomme siitä, kuinka tulevaisuudessa hoidamme parhaalla mahdollisella tavalla palkansaajien etujen puolustamisen?
Tai onko suomalaisella ammattiyhdistysliikkeellä visiota tulevaisuudesta? Mikäli yhteistä visiota ei ole, on meillä Teollisuusliitossa joka tapauksessa sellainen oltava ja sitä pohdittava. Tässä pohdinnassa olennainen työkalu on liittomme olemassa oleva strategia.
Itse haluan korostaa erityisesti strategian yhtä osa-aluetta. Se on järjestöllinen vahvuus. Siis järjestäytyminen, jäsenhankinta ja järjestäytymisaste. Hyvä keskusteluyhteys päättäjiin sekä työmarkkinaosapuoliin ovat tärkeitä asioita, kun puolustamme työehtosopimuksiin perustuvaa työmarkkinajärjestelmää, jäsentemme toimeentuloa ja oikeuksia.
Mutta tämä kaikki ja etenkin työehdoista sopiminen on ensisijaisesti voimalaji. Tämä tarkoittaa sitä, että ammattiyhdistysliikkeen ja Teollisuusliiton tavoite on aina tuloksekas sopiminen ja hyvä sopimus. On aina ollut ja tulee olemaan. Mutta, kuten viimeaikaisista työnantajien kommenteista voi huomata, työnantajapuolen halu sopia asioista ammattiyhdistysliikkeen kanssa ei ole vahva. Eikä sitä ole ollut myöskään maan hallituksella. Tämä edellyttää järjestäytymistä ja kykyä myös työtaistelutoimiin, uskallusta työtaistelutoimiin, jos niille on tarve.
Väitän: Halua sopimiseen ei löydy lainkaan, jos toisella puolella ei ole vahvoja ammattiliittoja. Viittaa tällä esimerkiksi Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarton kommentteihin viime viikonloppuna Helsingin Sanomissa.
Mutta korostan. Silti me lähdemme aina neuvottelemaan mielessä onnistunut ja tyydyttävä sopimus. Myös työnantajapuolen tarpeet huomioiden.
Kaiken tämän edellytys on ammattiliitto, johon työntekijät haluavat liittyä. Ammattiliitto, joka kouluttaa luottamushenkilöitään ja joka tukee jäseniään edunvalvontatyössä. Ja mikäli paikallinen sopiminen jollain muotoa etenee, ei tarve tälle koulutustoiminnalle ja edunvalvontatyön tukemiselle ainakaan tule vähentymään!
Mutta ennen kaikkea tärkeää on, että Teollisuusliitto on liitto, jonka sopimusaloilla on vahva järjestäytymisaste!
Strategiassa tavoitteeksi on asetettu, että Teollisuusliitolla on tämän liittokokouskauden päättyessä enemmän jäseniä ja korkeampi järjestäytymisaste kuin vuonna 2022. Aktiivinen ja vahva toiminta työpaikoilla on meidän parhaimpia käyntikorttejamme. Se on tärkein keino osoittaa ammattiliiton merkitys ja vahvistaa järjestäytymistä.
Pidetään tämä tärkeä tavoite mielessämme!
Arvoisa Teollisuusliiton valtuusto,
Kesäkuussa Suomessa ja jokaisessa EU-jäsenmaassa järjestetään Euroopan parlamentin vaalit. On sanottu, että nämä ovat kenties EU:n historian tärkeimmät vaalit. Aivan varmasti näin on ainakin suomalaisen työntekijän kannalta.
Koko Euroopan unionin peruslähtokohta työelämän kehittämisessä ja työmarkkinapolitiikassa on hienosti sanottuna ”työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työmarkkinaosapuolet, eli työnantajien ja työntekijöiden asema tunnustetaan, tiedostetaan ja sitä vahvistetaan. Työelämää, työlainsäädäntöä ja työmarkkinajärjestelmää kehitetään ensisijaisesti työmarkkinaosapuolten keskinäisen yhteistyön pohjalta.
Annan esimerkin. Vuonna 2022 Euroopan unioni hyväksyi minimipalkkadirektiivin. Sen tavoitteena on lisätä riittäviä lakisääteisiä vähimmäispalkkoja ja laajentaa työehtosopimuksia. Sen mukaan jäsenmaan on laadittava suunnitelma työehtosopimisten kattavuuden lisäämiseksi, mikäli kattavuus on alle 80 prosenttia työvoimasta.
Mutta mitä tekee Suomen hallitus?!? Sen tavoitteena on heikentää työehtosopimusten kattavuutta. Kaikki sen työmarkkinaratkaisut vievät suuntaan, jossa työehtosopimusten kattavuus ja yleissitovuus heikkenevät. Ja tämä on elinkeinoelämän ja työnantajien etujärjestöjen julkilausuttu tavoite!
Suomen suunta ei siis ole pohjoismainen. Eikä se ole eurooppalainen. Hallituksen työmarkkinakompassi on sekaisin eikä hallitus tiedä, missä on pohjoinen ja etelä. Missä on itä ja missä länsi.
Tässä yksi osoitus siitä, kuinka tärkeäksi Euroopan unioni on tullut palkansaajien kannalta. Ja tämän vuoksi meistä jokaisen on todella tärkeää äänestää vaaleissa puolentoista viikon kuluttua.
Eurooppalaista laitaoikeistoa yhdistää kolme asiaa. Ensimmäisenä viha vapaata ja demokraattista mediaa kohtaan. Toisena epäluottamus ja halu lopettaa riippumaton oikeuslaitos. Ja vaikka tämä asia ei saa julkisuudessa huomiota, kolmantena laitaoikeistoa yhdistää vapaan ja järjestäytyneen ammattiyhdistysliikkeen vastustus. Vaikka laitaoikeisto pyrkii monissa Euroopan maissa vetoamaan pienituloisiin palkansaajiin, se vastustaa heidän oikeuksiaan ja ammattiyhdistysliikettä. Kaikissa merkittävissä työntekijöitä koskevissa äänestyksissä EU-parlamentissa laitaoikeiston tuki työntekijöille on hyvin vähäistä tai olematonta.
On meille kaikille äärimmäisen tärkeää, että Euroopassa ei toistuisi se, mikä on tapahtunut Suomessa. Vaaleissa on käytännössä kahdenlaisia ehdokkaita. Toiset kannattavat työntekijöiden oikeuksia, vakaita työmarkkinoita ja sopimista työmarkkinoilla.
Toiset haluavat polkea työntekijöiden oikeuksia, heikentää palkkatasoa, polkea ammattiyhdistysliikettä ja rikkoa sopimiseen perustuvat työmarkkinat. On sanomattakin selvää, millaisten ehdokkaiden takana meidän tulee olla!
Hyvät toverit,
Ensi syksynä alkaa merkittävä työmarkkinakierros. Tämä valtuusto on se valtuusto, joka ottaa kantaa siihen, kuinka etenemme syksyn työmarkkinakierrokselle. Millaisilla tavoitteilla? Mikä on teidän tahtotila? Miten te näette ensi syksyn ja talven työmarkkinatilanteen?
Tiivistän työmarkkinakierroksen tilanteen seuraavasti. Elinkustannukset ovat kohonneet, työntekijöiden reaaliansiot laskeneet ja samaan Suomen kilpailukyky on hyvä. Näiden tekijöiden rinnalla mennyt talvi on heikentänyt palkansaajaliikkeen luottamusta hallitusta ja työnantajia kohtaan. Etenkin tätä luottamusta heikentää se, millaista paikallisen sopimisen mallia hallitus elinkeinoelämän käskytyksellä ajaa.
Selvää on, että oikeutus palkkatason ja työntekijöiden turvan parantamiselle on vahva!
Työmarkkinakierroksesta ei tule helppo ja edessä voi olla raskaskin talvi. Neuvotteluissa tulee olemaan paljon haasteita. Teollisuusliittoa, sen johtoa, pääluottamusmiehiä ja jäseniä tullaan koettelemaan. Media tulee olemaan luultavasti kriittinen meitä kohtaan. Mutta muistutan teitä siitä, että menneen talven aikana kansalaisten enemmistön tuki oli ammattiyhdistysliikkeen ja lakkojen puolella.
Tarkempia tavoitteita ja näkemyksiä ensi talven osalta en tässä avaa. Mutta kuulisin oikein mielelläni teidän mielipiteitänne asiasta.
Hyvät valtuuston jäsenet,
Teollisuusliitto perustettiin 2017. Tällöin tavoitteemme ja jopa lupauksemme oli antaa leveämmät hartiat jäsenistölle. Uskon, että tämä on saavutettu. Mutta voimme yhä vahvistaa rivejämme. Kuten tulisi koko ammattiyhdistysliikkeen tehdä. Niin SAK:n sisällä kuin kaikkien kolmen keskusjärjestön välillä.
Teollisuusliiton osalta tuo 2017 annettu lupaus tarkoittaa minulle sitä, että jokainen työehtosopimus, pieni ja suuri, ovat yhtä tärkeitä. Jokainen jäsenemme on yhtä tärkeä. Jokaista tarvitaan! Yhtenäinen liitto mahdollistaa tämän, kunhan vain pidämme tämän mielessä. Siinä myös teistä jokaisella on tärkeä tehtävä ja vastuu!
Toivotan meille kaikille oikein hyvää ja antoisaa valtuuston kokousta. Kiitos!
