Työnantajaleiri on noudattanut EK:n tiukkaa koordinaatiota, ja jälki on sen mukaista, kuvaili työmarkkinasyksyä Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja ja Teollisuuden Vaikuttajien ryhmänvetäjä Turja Lehtonen. Hän puhui Teollisuusliiton valtuuston kokouksessa Helsingissä torstaina 28. marraskuuta.
Lehtosen mukaan neuvotteluista on tullut poikkeuksellisen ideologisesti painottuneet ja työnantajien äänenpainot ovat olleet sen mukaiset. Teollisuusliittokin on joutunut jättämään lakkovaroituksen ja kutsu valtakunnansovittelijan toimistoon on käynyt.
– Hieman jopa tulee mieleen ajatus, että harmittaako Etelärannan patruunoita maan nykyisen hallituksen koostumus niin paljon, että koko Suomi ollaan valmiina laittamaan sekaisin. Tämän kaltaista työmarkkinasyksyä en muista aivan lähihistoriasta., Lehtonen sanoi.
Lehtosen mielestä suomalainen palkansaaja on vastuunsa kantanut, vaikka sitä ei tällä hetkellä työnantajien puolella paljoa arvosteta.
– Olen pohtinut sitä, että onko ay-liikkeen kunniakkaan vastuuta kantavan toimintatavan sijaan tulossa ajat, joissa yhä enemmän on vastakkainasettelua työantajien kanssa. Tältä EK:n väen toiminta ainakin tällä hetkellä näyttää. Toivon hartaasti, ettei näin ole, Lehtonen sanoi.
Lisätietoja: Turja Lehtonen, p. 0400 535 616
Turja Lehtosen koko tilannekatsaus Teollisuusliiton valtuuston kokouksessa 28.11.2019:
Arvoisa kokousväki,
Tilanne työmarkkinoilla on erittäin hankala. Tämä ei ole jäänyt kenellekään epäselväksi. Työnantajaleiri on noudattanut EK:n tiukkaa koordinaatiota kuuliaisesti ja jälki on sen mukaista. Neuvotteluista on tullut poikkeuksellisen ideologisesti painottuneet ja työnantajien äänenpainot ovat olleet sen mukaiset. Hieman jopa tulee mieleen ajatus, että harmittaako Etelärannan patruunoita maan nykyisen hallituksen koostumus niin paljon, että koko Suomi ollaan valmiina laittamaan sekaisin. Samoin mielessäni on käynyt, että onko tällä neuvottelukierroksella kuitenkin jotain takautumia ja patoutumia edellisistä neuvotteluista. Mene ja tiedä. Sen uskallan sanoa, että tämän kaltaista työmarkkinasyksyä en muista aivan lähihistoriasta. Suomalainen palkansaaja on vastuunsa kantanut, kuten hyvin tiedämme. Sitä ei tällä hetkellä työnantajien puolella paljoa arvosteta. Olen pohtinut sitä, että onko ay-liikkeen kunniakkaan vastuuta kantavan toimintatavan sijaan tulossa ajat, joissa yhä enemmän on vastakkainasettelua työantajien kanssa. Tältä EK:n väen toiminta ainakin tällä hetkellä näyttää. Toivon hartaasti, ettei näin ole.
Syksyä ovat todellakin leimanneet lakot ja lakonuhat. Teollisuusliittokin on joutunut jättämään lakkovaroituksen ja kutsu valtakunnansovittelijan toimistoon on käynyt. Nähtäväksi jää, miten tilanne ratkeaa. Teollisuusliittoa on lähinnä muiden ammattiliittojen toimesta kritisoitu viime aikoina kohtuuttoman paljon. Postin, PAU:n ja Paltan tilanne on ollut voimakkaasti päällä ja olemme osamme liittona saaneet siitä maistaa. Kuluvaa työmarkkinakierrosta kuvaa hyvin myös, että useat muut liitot ovat sitoneet käytännössä omat palkkaratkaisunsa siihen, mitä Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto sopivat. Tätäkin silmällä pitäen kritiikin määrä ja erityisesti laatu kummastuttaa allekirjoittanutta. Mitä tulee niin sanottuun työehtoshoppailuun, on aivan selvää, että sitä pitää vastustaa. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin muun muassa se, että meillä on noin 300 työehtosopimusta, joista noin 170 on yleissitovia. Niin kauan, kun meillä on näin valtava määrä sopimuksia ja myöskin sopijoita, ongelmat tulevat tavalla tai toisella jatkumaan. Näen myös, että toimialakohtaisten todella pienien liittojen aika alkaa olla ohi. Tämä johtuu pitkälti siitä, että spesifien töiden sijaan alkaa entistä enemmän olla laajempien kokonaisuuksien töitä.
Hyvät kuulijat!
Haluan sanoa tässä yhteydessä myös muutaman sanan Sähköliiton toiminnasta. Pidän erittäin kummallisena käytöksenä sitä, että Sähköliitto on toistuvasti hyökännyt liittoamme kohtaan sekä jakanut jäsenilleen ja julkisuuteen suorastaan väärää tietoa Teollisuusliiton toiminnasta sekä omista tavoitteistaan. Muistutan, että tässä koko tilanteessa taustalla on edelleen Teknologiateollisuuden halu noudattaa teollisuusliittoperiaatetta, eikä se siis enää tee Sähköliiton jäseniä koskevaa erillistä työehtosopimusta toimialansa työpaikoille, vaan nämä sopimusmääräykset siirretään osaksi Teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Asiasta käytiin valtakunnansovittelijan johdolla neuvottelut ja ne päätyivät ehdotukseen, jonka kaikki osapuolet hyväksyivät syksyllä 2017, Sähköliitto mukaan lukien. Tuolloin sovittiin esimerkiksi Sähköliittoon järjestäytyneen henkilöstön edustajien asemasta, jäsenmaksuperinnästä sekä erimielisyyksien ratkaisumenettelystä. Muistutan siitä, että Sähköliiton sopimuksen soveltaminen teknologiateollisuuden työehtosopimukseen toteutettiin kokonaisuudessaan niin, että sähköliittolaisten sopimusehdot eivät heikentyneet. Nyt syystä tai toisesta Sähköliitto haluaa irtaantua sopimuksesta. Haluan tässä yhteydessä todeta, että Teollisuusliitto on tukenut Sähköliittoa tässä asiassa jopa enemmän kuin vuoden 2017 syksyn sopimuksessa on edellytetty. Tämäkään ei tunnu riittävän. Olen erittäin huolissani ammattiyhdistysliikkeen sisäisestä solidaarisuudesta tällä hetkellä. Sisar- ja veljesjärjestöjen syyttely ei yhteistä asiaamme eli jäsenten edunvalvontaa edistä yhtään.
Hyvät kuulijat!
Olen toistuvasti kantanut näissä valtuuston kokouksissa pitämissäni puheissani huolta jäsenmäärän kehityksestä. Teen näin myös tänään. Pohjoismaisen ammattiyhdistysliikkeen voima perustuu korkeaan järjestäytymisasteeseen. Näin se on historian saatossa ollut ja niin se vain hyvät toverit jatkossakin on. Mikäli perusta eli jäsenmäärä rapautuu, sillä on suora vaikutus myös neuvotteluvoimaamme. Olen aivan varma, että työnantajapuolella seurataan erittäin tarkasti sitä, minkä verran meillä ja laajemminkin ay-liikkeellä on jäseniä. Itse asiassa meneillään olevissa neuvotteluissa on jo näkynyt, että työantajat kyseenalaistavat mandaattiamme neuvotella ja edustaa kenttäämme, johtuen juuri edellä mainitsemastani ilmiöstä. Koko SAK:n kentässä meneillään oleva kehitys on huolestuttava. Työtä jäsenmäärän kasvattamiseksi pitää tehdä joka ikinen päivä ja kaikilla tasoilla. Vain esimerkillämme me jokainen voimme vaikuttaa asiaan.
Hyvät kuulijat!
Teollisuusliiton edellisen sääntömääräisen valtuuston kokouksen jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon. Maahamme on muodostettu Antti Rinteen johdolla hallitus, joka on alkanut toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaansa, opposition jatkuvasta valituksesta välittämättä. On sivumennen sanoen huvittavaa, kuinka joka ikinen hallituksen toimi on jo etukäteen julistettu vääräksi, vaikka se ei ole ehtinyt istua kuin puolisen vuotta. Ay-liikkeen näkökulmasta monet asiat ovat nyt huomattavasti helpompia neuvotella kuin edellisen hallituksen kanssa ja hyvä sekä asiallinen vuoropuhelu on olemassa. Tästä on hyvä jatkaa Suomen rakentamista yhdessä valtiovallan kanssa.
Näillä ajatuksilla haluan toivottaa keskustelevaa ja rakentavaa valtuuston kokousta. Kiitos!