Reijo Kontinen: Ammattitaitoiset metsurit turvaavat metsäluonnon monimuotoisuuden

2022-09-11T15:09:03+03:0024.05.2018|Ajankohtaista|

Teollisuusliiton Lapin edustajan Reijo Kontisen puheenvuoro SAK:n edustajiston kokouksessa 24. toukokuuta.


Arvoisa puhemiehistö, hyvät edustajakokoustoverit,

Teollisuusliitto, Reijo Kontinen, Lappi

Tässä maassa on hiljattain laitettu liikkeelle useampia kansalaisaloitteita. Yksi tällainen on Luontojärjestöjen liikkeelle laittama kansalaiskeräys avohakkuiden lopettamiseksi ainoastaan Metsähallituksen hallinnoimilla metsätalousmailla. Aloitetta on perusteltu mm. luonnon monimuotoisuuden säilymisellä, metsäkana- ja metsälintujen kantojen vahvistamisena.

Suomen metsätalousmaan kokonaispinta-alasta on metsämaata n. 21 milj. ha, metsähallituksen osuus tästä on n.3,5 milj. ha, josta avo- ja uudistushakkuita toteutetaan vuositasolla vajaalla yhdellä prosentilla. Eduskunta asettaa vuositasolla Metsähallituksen metsätaloudelle tulostavoitteen metsien tuotolle, joka viime vuonna oli n. 93 milj euroa. Näistä metsärahoista valtio jakaa luontojärjestöille yhteensä n. 2milj. euroa ja mm. valtion mailla olevien suojelualueiden (kansallispuistot) ylläpito nielee huomattavan summan rahaa. Yleisenä piirteenä voi todeta, että Metsähallituksen maksamat rahat kelpaavat kaikille. Harva kansanedustaja on vastustanut valtion talousarviokäsittelyn yhteydessä Metsähallituksen tuloutuksen pienentämistä.

Avohakkuiden kieltämisellä on puuhuollon kannalta merkittäviä vaikutuksia. Teollisuusliiton eri sopimusaloilla työskentelee jäseniä alkutuotannosta, jalostukseen ja kone ja laitevalmistukseen, joiden toimeentulo on täysin riippuvainen metsätalouden toimista. Uusinvestoinnit puun jalostukseen, kuten Kemijärven biojalostus tehdas tai Kainuuseen kaavailtu vastaavanlainen hanke, rakentuvat hyvin pitkälle metsähallituksen puuhuollon toimitusvarmuuteen. Näitä hankkeita ei voi vaarantaa toteuttamalla jonkun marginaaliryhmän yltiöpäisiä tavoitteita.

Muutama sana avo- ja uudistushakkuiden käsittelystä. Metsähallitus on kouluttanut omat metsurit ja metsäsuunnittelijat metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, luonnonhoitotutkinto ja erikoisammattitutkinto ovat osa tätä koulutusta. Tällä taataan se, että kaikissa metsän käsittelyn vaiheissa huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja samalla ymmärretään toimien vaikutukset luontoon. Päivittäin työntekijä joutuu vastaamaan työn ohella kysymykseen: Miten turvaan luonnon monimuotoisuuden ja mitä toimenpiteitä se vaatii omassa työssä tänään?.

Avohakkuu- ja uudistusalojen kohdalla se tarkoittaa lahopuukertymien turvaamista niitä tarvitseville eliölajeille ja uudistusalojen raivauksen yhteydessä alikasvoskuusiryhmien muodostamista kanalinnuille. Lisäksi jättöpuuryhmät avohakkuilla turvaavat luonnon monimuotoisuutta. Metsähallituksella on kattava paikkatietojärjestelmä, josta mm. löytyy metsojen soidinpaikat, ja paljon, paljon muita luonnon erityispiiteitä, jotka ohjaavat suunnittelua ja metsien käsittelyä.

Suomi elää edelleen metsästä ja sitä se tekee jatkossakin. On hyvä, että osallistavaa keskustelua käydään eri tahojen ja käyttäjäryhmien kanssa talousmetsien käytön osalta. Näiden ryhmien tarpeisiin vastataan metsänkäsittelyohjeistuksella ja sovittamalla yhteen eri käyttäjäryhmien tarpeita. Luonnon monimuotoisuus pystytään tämän päivän kokemuksen ja tiedon valossa turvaamaan ja turvaamisavain on ennen kaikkea ammattitaitoiset metsäosaajat, joita mm. metsurit ammattikuntana edustavat. Suurin uhka tulevaisuudessa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiselle on yhtiöiden luopuminen ammattitaitoisista metsäosaajista, metsureista. Toivon, että tästä salista tieto menee työpaikoille, että luonnon monimuotoisuus on hallinnassa metsähallituksen avo- ja uudistushakkuissa, ja että tätä kansalaisaloitetta ei ammattiyhdistyväki allekirjoita.

Go to Top