Halu vaikuttaa!

Olen Juankoskelta lähtöisin. Tamfeltilla työni aloitin saumaajana 1988. Toimin siellä myös luottamusmiehenä sekä työsuojeluvaravaltuutettuna. Siirryin Tampereelle sisäisellä siirrolla 2014. Halu ottaa kantaa ja vaikuttaa asioihin alkoi 21 vuoden iässä kunnallisen nuorisotoimikunnan puheenjohtajana. Olen ollut luottamustehtävissä harrastustoiminnassa, työrintamalla sekä ammattiosastossa sihteerinä.

Vastapainona työlleni harrastan sulkapalloa ja kuntosalilla käyntiä. Luja luonteeni ja toisten kunnioittaminen vahvistui entisestään harrastaessani judoa. Olen tiedonhaluinen ja halunnut pitää itseni ajan tasalla asioista. Olen opiskellut Murikassa sekä liiton ajankohtaispäivillä ja seminaareissa.

Sinnikkyys, päättäväisyys, oikeudenmukaisuus, halu kuunnella ja toimia ovat olleet elämänohjeinani vuosien ajan. Haluan tuoda asioita esille avoimesti, positiivisesti ja rohkeasti. Luottamusmiehenä olen päässyt kokemaan haasteellisia tehtäviä. Yhteistoimintaneuvottelut ja muutostoimenpiteet ovat tulleet luottamusmiehenä koettua.

Liittokokouksen merkitys nyt

Aktiivitoimintaan tottuneena ja siitä pitäen, tunsin täällä Tampereella itseni toimettomaksi, joten otin yhteyttä Pirkanmaan aluetoimitsija Tarmo Silanderiin. Keskusteltuamme hän pyysikin osallistumista Metallin Vaikuttajien johtoryhmän kokouksiin. Hän pyysi liittokokousehdokkaaksi, johonka olin valmis vastaamaan oitis myöntävästi ja lähtemään omalta osaltani vaikuttamaan asioihin. Olen ensimmäistä kertaa liittokokousehdokkaana.

Tänä vaikeana aikana, työläisten, eläkeläisten toimeentuloa yritetään kovalla kädellä heikentää hallituksen pakkolailla. Työehtosopimuksetkin ovat umpeutumassa syksyllä. Jotta nämä yksipuolisesti luodut heikennysehdotukset palkansaajien työehtoihin sekä elämäntason heikentämiseksi eivät toteutuisi, on nyt asiaan vielä mahdollisuus vaikuttaa. Tässä tilanteessa liittokokouksen merkitys korostuu entisestään: Siellä päätetään Metallin linjaukset seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Mitä paikallinen sopiminen vaatii?

Paikallinen sopiminen vaatii tahtoa, luottamista, osaamista. Paikallinen sopiminen on hyvä, jos se antaa molemmille osapuolille ja on molempien osapuolten intressien kunnioittamista, eikä vahingoita työyhteisöä sisältäpäin. Tasavertaisuus ja toimivat pelisäännöt sopijapuolten kesken pitävät työhyvinvoinnin kunnossa.

Paikallisen sopimisen lisääminen onnistuu vain, jos luottamusmiesten oikeuksia tiedonsaantiin ja kouluttautumiseen vahvistetaan. Luottamusmies tarvitsee hyvän tietopohjan, pulmienratkaisukyvyn, yhteistyötaidon sekä neuvottelusilmää. Eri työpaikoilla toimivat erilaiset ratkaisut, jotka vaativat osaamista työpaikoilla sekä työntekijä- ja työnantajaliittojen tukea. Luottamusmiesten tärkeys neuvotteluasemassa korostuu entisestään suurissa firmoissa. On molempien osapuolten edun mukaista, että on aikaa paneutua asioihin, aikaa neuvotella. Jakaa vastuuta useammalle, jos aika ei tahdo riittää.

Kuinka edunvalvonta on muuttunut?

Näinä vuosina, jolloin olen toiminut luottamustehtävissä, on mielestäni asioiden hoito muuttunut myös enemmän yksilötasolle. Ihmissuhdevaikeudet ovat tulleet vuosien varrella lisääntyen mukaan. Kuvastaako, heijastaako, onko tämä seurausta jotenkin tästä ajanhengestä missä nyt ollaan ja mitä se on tästä eteenpäin? Paikallisia sopimuksia on tehty jo silloin kun menin Tamfeltille töihin 1988, ei heikentävästi kuten nyt on hallituksella tarkoitus. Luulen, että moni muukin luottamusmies on kanssani samaa mieltä siitä, että asioiden määrä on kasvattanut, laajentanut luottamusmiesten tarvetta toimia tehtävässään.

Eri yritysten tilanne ja toiminnan tarve on yksilöllistä. Hyvällä yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella on mahdollisuus saada hyvää aikaan. Pitää kuunnella työyhteisöä ja luottaa sen ammattitaitoon.  Kentällä tieto ja taito ovat osaavimmillaan.

Korkeampi eläköitymisikä vaatii investointia

Suomalaisilla on sisu, sinnikkyys, tieto, taito. Miksi antaa sen valua ulkomaille? Ajaa Suomi ns. perikatoon näillä kaikilla toimilla, mitä tässä maassa on jo tehty ja mitä hallitus nyt vielä ajaa takaa saadakseen ”tarvittavan” säästönsä.

Yrityksillä pitäisi olla rohkeutta investoida. Eläkeiän nosto lisää ikääntyneiden työttömyyttä erityisesti aloilla, joilla on korkea irtisanomisriski. Jos ajattelee tulevaisuutta, eläkeiännostoa, kuuluisi suhteessa myös investointien kasvaa, jotta työntarjonta lisääntyisi. Vai mennäänkö tässä ns. ojasta allikkoon? Työttömyys lisääntyy entisestään ja leikkauksilla otettavat rahat menevät vain osinkoina sijoittajien taskuun.

 

Hanneli Turunen

Kuivatusviirasaumaamon luottamusmies, työsuojeluasiamiesvara

Valmet Technologies Oy

Metallin liittokokousehdokas no: 113