Kenttä ja liitto lähemmäksi toisiaan

– Otan asioihin kantaa ja hoidan hommani loppuun asti. Olen kiinnostunut vaikuttamisesta ja haluan viedä kentän viestiä eteenpäin omana persoonanani. Tuli sellainen fiilis, että kiinnostaa oikeasti lähteä vaikuttamaan. Ilmoitin olevani valmis ehdokkaaksi ja ammattiosastossa oltiin samaa mieltä. Meillä on täällä 350 työntekijää, joista n. 97 % kuuluu liittoon. Toisin päätöksentekoon konkreettisia esityksiä ja erityisesti ajatuksia täältä kentältä. Valmet Technologies Oy:n pääluottamusmies Juha Pöllänen on ehdokkaana liittokokousvaaleissa ensimmäistä kertaa. Osaston luottamusmieheksi hänet valittiin vuonna 2004 ja nyt hänellä on menossa toinen kausi pääluottamusmiehenä. – Edunvalvonta alkoi kiinnostaa, kun tuli eteen tilanteita, että ei hemmetti, ei ihmisiä näin voi kohdella. Jotkut säännöt on oltava. Minulla on ollut jo nuoresta asti halu puuttua epäkohtiin ja epäoikeudenmukaisuuteen. Tässä talossa on hyvä ja toimiva luottamusmiesorganisaatio, jolla on pitkät perinteet, joten oli helppoa lähteä toimintaan mukaan. Täällä on myös hyvät neuvotteluyhteydet työnantajan kanssa, mutta mihin se sitten milloinkin johtaa, se on eri asia.

Olisiko kirveelle vielä töitä?

– Valmistuin talonrakentajaksi 1986 ja olin rakennuksilla kirvesmiehenä useita vuosia. 90-luvun lama tyhjensi rakennustyömaat ja työttömyyskin tuli tutuksi. Kurssitin itseäni ja tein kiinteistöalan hommia viisi vuotta. Hetken mielijohteesta marssin sitten silloisen Tamfeltin työhönottoon, vaikka en edes tiennyt, että mitä täällä tehdään. Sillä polulla olen nyt ollut 18 vuotta. – Suomalaisen teollisuustyöntekijän tulevaisuuden näen haastavana. Omalla työpaikalla viimeiset irtisanomisiin johtaneet yt:t on käyty 2013, mutta epävarmuus on läsnä koko ajan ja töiden riittävyys jatkuva huolenaihe. Investointeja pitäisi saada lisää, mutta kun omistajakunta on maailmalla, tulevaisuus on haastava koko teollisuudessa. Työelämä on nyt suuressa myllerryksessä.

Pakottaminen ei ole vaihtoehto

– Paikallinen sopiminen ei kentällä ehkä ole vielä puheenaiheena suuressa mittakaavassa, mutta luottamusmiehet keskenään kyllä puhuvat, että mitä se voi tuoda tullessaan. Itse pidän tärkeänä sitä, että tehdään selväksi se asia, että pakkolait eivät ole mahdollisia. Sopimiseen toki tulee pyrkiä, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Pakottaminen paikalliseen sopimiseen ei myöskään ole vaihtoehto. Se herättää epäluottamusta ja heikentää paikallisen sopimisen kulttuuria entisestään. – Kaikessa päätöksenteossa uusi veri ei ole koskaan pahitteeksi. Erilaisia ajatuksia ja näkemyksiä tarvitaan. Koen tärkeäksi sen, että ihmisiä kohdellaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti ja siksi haluan toimia näiden asioiden puolesta.

Vastapainoa vaikuttamiselle

– Vapaa-ajan ongelmia minulla ei juurikaan ole, mutta jos vapaata on, niin kyllä sen mielellään pyhittää vaikka omalla sohvalla. Joskus tulee käytyä virkistäytymässä kavereiden kanssa. Nuorempi poikani pelaa jalkapalloa ja olen mukana FC Kangasalan junioreiden valmennustoiminnassa ja myös omasta fyysisestä kunnosta tulee pitää huolta. Ja aina kun saadaan yhteistä aikaa, koko perheen harrastuksena on asuntovaunuilu. Matkustaminen on aina hienoa.