Mika Rantanen: Paikallinen sopiminen ei saa olla sanelua

Jyväskyläläinen koneasentaja Mika Rantanen, 41, on liittokokousvaaleissa ensimmäistä kertaa ehdolla. Kisaan ajoi halu testata vaikutusmahdollisuuksia liitossa.

Rantasen mielestä Metallin jäsenten valmiuksia paikalliseen sopimiseen pitäisi kehittää. Hän perää työpaikoille toisenlaista sopimuskulttuuria.

– Paikallinen sopiminen menee helposti työnantajan saneluksi. Meidän työpaikallamme paikallinen sopiminen toimii hirveän hyvin, mutta monilla muilla työpaikoilla näin ei ole. Palkkauksesta riidellään helposti.

Paikallisen sopimisen pelisäännöistä pitäisi Rantasen mielestä käydä keskustelua liittokokouksessa. Toinen tärkeä aihe on työsuojelu. Etenkin valimoissa sen on oltava kunnossa.

Rantanen toimii työpaikkansa KM-Valun pääluottamusmiehenä. Hän on hoitanut tehtävää vuodesta 1992 – haastajia ei ole löytynyt. Liiton toimintaan pääluottamusmies on tyytyväinen.

– Soittelen aina välillä keskustoimistoon, sieltä saa hyvää palvelua. Jyväskylän aluetoimiston toiminta ei sen sijaan ole kovin näkyvää, hän arvioi.

Jäsentenhankintaa tehostettava

Metalliliiton kuten muidenkin ammattiliittojen jäsenmäärät hiipuvat vuosi toisensa jälkeen.  Metallissa oli jäseniä viime vuoden lopulla vajaat 143 000, kun vielä vuosituhannen vaihteessa jäsenmäärä oli yli 170 000:n. Rantasta kehitys huolestuttaa.

– Ammattiosastojen väki alkaa eläköityä. Nuorta väkeä pitäisi saada toimintaan mukaan.

Rantanen kuuluu Säynätsalon metallityöväen ammattiosasto 131:een ja on toimikunnan jäsen. Osastossa on kaikkiaan runsaat sata jäsentä. Vaikka osasto on pieni, se pyrkii järjestämään tapahtumia keväisin ja syksyisin.

Säynätsalo on hoitanut leiviskänsä jäsenten värväyksessä hyvin, joten Rantanen kääntää katseensa Helsinkiin. Keskustoimiston olisi tehtävä jäsenmäärän hiipumiselle jotain. Järjestämiskampanja oli oikea askel.

– Meillä kaikki kuuluvat liittoon. Tämän alueen kaikissa työpaikoissa järjestäytymisaste on hyvä, Rantanen kehuu.

TEKSTI ANNI TURUNEN