Jouni Varjosen kaksivuotiskausi Uudenkaupungin Valmet-Automotiven autotehtaan pääluottamusmiehenä on ollut tuulista aikaa. Vaikeuksista huolimatta hän on tiiminsä kanssa saanut neuvoteltua työntekijöille vähintäänkin tyydyttäviä sopimuksia.
Yli 40 vuoden työura samalla työpaikalla on hektisessä nykymaailmassa komea saavutus. Jouni Varjonen on työskennellyt Uudenkaupungin autotehtaalla jo 43 vuotta, ja virtaa riittää yhä. Ensimmäiset viisi vuotta Varjonen kokosi hitsaamossa erilaisia Saab-autoja. Sen jälkeen hän työskenteli maalaamossa muun muassa korvaajana ja vuodesta 1993 alkaen konepajalla työkalujen valmistajana.
Viimeiset kaksi vuotta on kulunut tehtaan päätoimisena pääluottamusmiehenä. Marraskuun pääluottamusmiesvaaleissa hän hakee jatkokautta.
– Olen ollut mukana ammattiosaston toiminnassa suurimman osan työurastani – maalaamon osaston luottamusmiehenä, ammattiosaston puheenjohtajana, sihteerinä ja jaostojen vetäjänä, Varjonen luettelee.
Ennen pääluottamusmiehen pestiään Varjonen oli kuusi vuotta varapääluottamusmiehenä. Hän on myös Teollisuusliiton valtuuston varajäsen.
Lomautukset ja irtisanomiset vaivaavat
Valmet-Automotiven autotehtaalla työskentelee tällä hetkellä 1 300 työntekijää Teollisuusliiton työehtosopimuksen alaisissa töissä, ja lisäksi toimihenkilöitä.
– Tällä hetkellä noin 600 työntekijää on lomautettuna, koska Daimlerin Mercedes-Benz GLC:n valmistussopimus päättyi kesällä. Teemme tällä hetkellä Mercedes-Benzin A-mallia.
Lomautusten lisäksi 400 työntekijää on irtisanottu. Se on ollut Varjosen mukaan ikävin asia hänen pääluottamusmieskaudellaan.
– Irtisanottujen ongelmat ja tulevaisuus ovat työllistäneet minua paljon. Etenkin ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä on ollut lomautuksista ja irtisanomisista paljon epätietoisuutta, Varjonen kertoo.
”Haastavinta näiden kahden vuoden aikana on ollut tilanteiden nopea vaihteleminen.”
Tehtaalla on tällä hetkellä töissä yli 70 eri kansallisuuden edustajia.
Korona-aikana tehtaalla oli puutetta komponenteista, kuten puolijohtimista. Oli hankaluuksia saada tuotantoa sujumaan, ja nopeallakin aikataululla tuli tuotantomuutoksia ja tuotannottomia päiviä.
– Piti neuvotella työnantajan kanssa, ovatko ne tasausvapaita vai käytetäänkö työaikatilisopimusta. Työnantaja käytti myös yksipuolisesti työtuntijärjestelmän muutosta ja siirsi työpäiviä loppuvuoteen. Haastavinta näiden kahden vuoden aikana on ollut tilanteiden nopea vaihteleminen, Varjonen summaa.
Tuotantokatkoksissa saatiin palkallista vapaata
Tällä hetkellä tehtaan tulevaisuus näyttää valoisalta.
– Uutta päin ollaan menossa, sillä kolmenkin uuden automallin valmistussopimus on tehty, Varjonen iloitsee.
Parasta pääluottamusmiehen toimessa on Varjosen mukaan hyvä tiimi.
– Tiimissä on lisäkseni viisi päätoimista osastojen luottamusmiestä. He ovat minulle iso tuki ja turva.
Neuvotteluissa on saatu työntekijöiden kannalta tyydyttäviä ratkaisuja.
– Iso asia oli se, että vuonna 2021 saimme komponenttipulasta johtuvien vapaapäivien nimissä kymmenen päivää ylimääräistä palkallista vapaata.
Palkkaneuvotteluissakin on saatu selvästi perälautaa eli työehtosopimuksen minimitasoa paremmat tulokset. Tehtaalla on Varjosen mukaan hyvä ja pitkäaikainen paikallisen sopimisen kulttuuri. Työntekijäpuoli on pärjännyt neuvotteluissa vahvan ammattiyhdistysorganisaation ansiosta.
– Aina on päästy sopimuksiin. Mielestäni paikallisessa sopimuksessa on aina sekä työnantajan etu että työntekijän etu. Työnantajakin on lähtenyt sille linjalle, että jos jotain sovitaan paikallisesti, molempien pitää hyötyä.
”Asiat riitelevät ja ihmiset keskustelevat”
Sopiminen vaatii hyvää neuvotteluosaamista. Vaatimukset pitää osata perustella hyvin ja keskustella niistä rauhallisesti. Juuri neuvottelutaitoa ja yhteistyökykyä Varjonen pitää omina valtteinaan pääluottamusmiehenä.
– Niiden kanssa tässä on pakko elää. Minä en voi työnantajalle sanella asioita. Ennemminkin työnantaja pyrkii sanelemaan niitä meille, ja me pyrimme neuvottelemaan kompromissivaihtoehtoja. Asiat riitelevät ja ihmiset keskustelevat.
”Tärkeintä on se, että Teollisuuden Vaikuttajissa jokaisella saa olla omakin mielipide.”
Lisäksi olennaista pääluottamusmiehen toimessa on Varjosen mukaan yksittäisten työntekijöiden kuunteleminen ja auttaminen heidän työsuhteeseensa ja oikeuksiinsa liittyvissä kysymyksissä.
Työoloissa Varjonen haluaisi kiinnittää huomiota työkiertoon.
– Meillä on linjasidonnainen työ. Jokaisen pitäisi päästä vaihtelemaan ainakin muutamalle työasemalle, etteivät asennot ja liikkeet olisi aina samoja. Työkierto olisi tärkeää saada mahdollisimman laajaksi.
Mielipiteenvapaus on tärkeää
Teollisuuden Vaikuttajien riveissä toimiminen on ollut Varjoselle itsestään selvä valinta. Hän on toiminut vasemmiston ja sitoutumattomien ryhmissä jo 1980-luvulta alkaen työntekijöiden oikeuksien ja tasa-arvoisen työelämän puolesta.
– Tärkeintä on se, että Teollisuuden Vaikuttajissa jokaisella saa olla omakin mielipide. Ei tarvitse mennä ryhmäkurin mukaan.
Varjonen toivoo, että seuraava kaksivuotiskausi olisi edellistä rauhallisempi. Turbulenssia niin kansainvälisessä taloudessa kuin suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässäkin näyttää kuitenkin riittävän. Inflaatio, etenkin energian hintojen nousu, nakertaa palkansaajien ostovoimaa ja lisää myös teollisuuden kustannuksia.
– Mietityttää, koska ja minkälaisin ehdoin tulee uusi työehtosopimus. Tuleeko työtaisteluja ja minkälaisia palkankorotuksia saadaan? Varjonen pohtii ja on valmiina tiukkoihin neuvotteluihin myös seuraavalla kaksivuotiskaudella, mikäli tulee valituksi pääluottamusmieheksi.
Pääluottamusmiesvaalit käydään Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaalla 11.11. ja 14.–15.11.
Teksti: Elias Krohn
Kuvat: Vesa-Matti Väärä
LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12.
- Suurimmalla osalla Teollisuusliiton aloista valitaan luottamusmiehet marras–joulukuussa. Vaaleissa valitaan pääluottamusmiehen lisäksi varapääluottamusmies sekä työosastojen luottamusmiehet. Luottamusmiehen toimikausi on kaksi vuotta.
- Oikeus asettua luottamusmiesehdokkaaksi ja äänestää vaaleissa on kaikilla työpaikalla toimivaan Teollisuusliiton ammattiosastoon järjestäytyneillä työntekijöillä. Oikeus vaalien järjestämiseen työpaikalla on ammattiosastolla tai työpaikan ammattiosastoon kuuluvilla työntekijöillä. Vaaliajoista ja -paikoista sovitaan työnantajan kanssa.
- Luottamusmies edustaa työntekijöitä työpaikalla. Hän toimii neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Luottamusmies auttaa kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa ja toimii aina luottamuksellisesti.
- Työntekijöiden edustajana luottamusmies valvoo työehtosopimusten noudattamista, työlainsäädännön noudattamista, työsopimusten ehtojen noudattamista ja työsuhteen muiden ehtojen noudattamista. Luottamusmies myös edustaa ammattiosastoa kysymyksissä, jotka liittyvät työntekijän ja työnantajan välisiin suhteisiin, yrityksen kehittämiseen ja paikalliseen sopimiseen.
- Luottamusmies saa käyttää työaikaa toimen hoitamiseen kunkin työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Luottamusmiehen asema perustuu lakiin ja työehtosopimukseen.