Marko Lähteenmäki 54. Paljasjalkainen Tamperelainen. Naimisissa, 3 lasta, joista 2 jo aikuista, yksi iltatähti. Lapset sekarotuisia, kuten eräs keskussairaalan erikois-silmälääkäri totesi synnytysosastolla ensimmäisen lapsemme synnyttyä, kun valon heijastuminen lapsen silmässä oli jotenkin erilainen (ei tule punasilmäkuvia salamavaloa käytettäessä) lapsien äiti Thaimaalainen, joten ei se lääkäri väärässä sanonnassaan ollut.
Tämän lisäksi vielä koira joka ei ole sekarotuinen vaan Labradorin noutaja. Asumme paritalossa Nekalan kaupunginosassa, kulmat tulleet tutuiksi 40-vuoden aikana. Isä, äiti, sisko, mummot, vaarit Mänttän teollisuuskaupungista kotoisin.
Isäni teki pitkän työrupeaman Takon Kartonkitehtaan laitosmiehenä. Samaan taloon menin minäkin töihin lyhyen raksamies kokeilun jälkeen, kävin 2-vuotisen Tampereen ammattikoulun Painaja-linjan, koulukadun toimipisteessä.
Metsä-Serlalla oli silloin oma pakkauspaino Takon Kotelotehdas (jotkut vanhemmat saattavat muistaa nimellä SETIL) Takon kartonkitehtaan kahdessa ylimmässä kerroksessa. Ammattikoulun jälkeen ei päässyt vielä sinne hommiin kun armeijaa ei ollut käyty. Yhtenä kylmänä pakkaspäivänä helmikuussa – 87 riitti ulkohommat ja uudelleen Kotelotehtaalle kysyyn töitä ja pääsin sinne Psykon testien jälkeen, ilmeisesti psykon testeissä ei pystytty karsimaan tulevaa luottamusmiesainesta pois, tai no nilkkihän silloin vielä olin ja ajattelin lähinnä omaa napaani.
1989 aloitettiin Kotelotehtaan muutto Lielahteen jossa Metsä-Serlalla oli jo olemassa olevat meille sopivammat tilat. Sinne hommattiin uusi konelinjasto, johon valittiin mukaan ja päästiin oikein koulutukseen Saksaan. Kun uusi konelinjasto saatiin pyörimään, suoritettiin vanhojen koneiden siirto keskusta Lielahteen kone kerrallaan, pitkä oli prosessi. Ja samalla tontilla ollaan edelleen, vaikka nimi haalareissa on vaihtunut Pyroll Oy:ksi, Tehtaan nimi edelleen Takon Kotelotehdas, vaikka nimestä olisi pitänyt myynnin jälkeen jollain aikavälillä luopua. Ehkä neuvottelivat ehdot uudelleen, koska nimi oli jo brändi asiakkaiden keskuudessa. Valmistamme kartongista erilaisia pakkauksia mm. elintarviketeollisuudelle, einesruokapakkauksia, suklaakonvehtirasiat, keksipakkaukset, ja lisäksi mm. 3L hanaviinipakkaukset, konjakkipullokoteloita, jne.
Muutamia kertoja oltiin jo aiemmin pyydetty osaston luottamusmieheksi, mutta en ollut suostunut. 2004 pyydettiin (maaniteltiin) uudelleen ja suostuin ja samalla valittiin myös varapääluottamusmieheksi.
Otin hommani tosissaan, lähdin välittömästi opiskelemaan Kiljavan opistolle luottamusmiesten peruskurssille ja onneksi näin, sinä vuonna käytiin raskaat yt-neuvottelut ja osastojen luottamusmiesorganisaatio oli hyvänä tukena pääluottamusmiehelle. Kun oltiin isossa konsernissa sieltä päävastapeluri tuli pääkallopaikalta ja oli käynyt paljon yt-neuvotteluita. Iso mappikasa kertyi neuvottelumateriaalia, silloin vielä neuvotteluja käytiin isolla porukalla.
Sen jälkeen graafisella alalla (kirjapainoissa) on yt-neuvotteluja käyty tasaisen väliajoin. Ala on ollut syvässä kriisissä. Eikä asiaa ole helpottanut, kun Eu-haali noita entisiä itä-blokin maita euroopan valloituksellaan, saaden halpatyövoimavaltioita eu:n sisälle. Sinne entisiin itä-blokin maihin on pumpattu rahaa Kirjapainotalojen investointeihin, ja kun saadaan painokoneet lähes ilmaisiksi ja työväki on lähes ilmaista, vei se monien Kirjaltajien työn itä-eurooppaan. Puolaan varsinkin pumpattiin suuria investointeja ja täältä töitä siirtyi sinne.
Meillä on Tampereen Kirjatyöntekijäin yhdistyksen aktiivinen ala-kerho ”Painajainkerho” ja teemme omakustanne matkoja ympäriinsä aika ajoin. Kävimme taannoin mm. Puolassa Varsovan liepeillä olevassa Winkowskin painotalossa, joka oli rakennettu vanhaan autotehtaaseen. Päällepäin talosta ei olisi uskonut, että sisällä on moderni painotalo, jossa uutta konetta vieri vieressä ja uusia rotaatio offset-painokoneita asennettiin useampaakin samaan aikaan. Tuollaisista investoinneista Suomessa voidaan vaan haaveilla.
Kuuluin hetken Viestintäliiton hallitukseen (ennen fuusiota kemianliiton kanssa) ja pääsin näiden Suomalaisten lehtitalojen päälliköiden kanssa samoihin keskusteluihin, joissa meiltä suomalaisilta työntekijöiltä vaadittiin melkoisia etujen leikkauksia kun vertailtiin Puolalaisten kilpailukykyä Suomalaisiin. Hyvänä esimerkkinä Hansaprint Salo, koko tuotanto viritettiin tekemään Nokian kännyköiden painettuja käyttöohjeita ja niitä meni paljon, sitten kaikki siirrettiin puolaan. Salon painotalo lopetettiin. Kohta loppuivat myös Puolan painaminen kun käyttöohjeet meni CD-levylle ja kohta nettiin.
Myös me Kotelolehtaalla joskus valmistettiin Nokian ensimmäisten kamerakännyköiden kotelot. Kauan harjoiteltiin, että onnistuimme tekemään hyviä koteloita. Kun saimme prosessin hiottua hyväksi, siirrettiin niiden valmistus saman konsernin Unkarin tehtaalle tehtäväksi. Nokia osasi kilpailuttamisen tai paremminkin hyväksikäyttämisen.
Kirjapainoalalla on enää työssäkäyviä ja työmarkkinoiden käytettävissä olevia jäseniä 4460. Lähestulkoon jokainen viimevuosina valmistunut työehtosopimus, on vienyt meiltä saavutettuja etuja. 2. talvilomaviikko uusilta työntekijöiltä on poistettu, joka kyllä kompensoidaan palkkana. Paikallisesti sovittava yövuoro, joka toi meille hyvät edut, nuijittiin työnantajien vaatimuksesta työehtosopimukseen tietenkin paljon heikoimmin ehdoin. Jotkut painotalot, jotka vakituisesti olivat yövuoroa tehneet, saivat neuvoteltua jonkinlaiset kompensaatiot, meidän talossa työnantaja ei tarkoituksenmukaisesti yövuorosopimusta käyttänyt, koska heillä oli varmaan sisäpiirin tietoa, että jossain vaiheessa näistä neuvotellaan ja keillä se yövuoro on vakituisesti käytössä joutuvat maksaan kompensaatiota, niinpä teettivät yötä tarvittaessa ylityönä. Nyt kun tessiin pari kierrosta sitten se leivottiin, tuli yötyöntarve heti pysyväksi. Eli näin ne menee, ensin vaaditaan paikallista sopimista, jos paikalliset sopimukset muotoutuvat liian hyviksi ne halutaankin leipoa tessiin, vaikka väkisin.
Sen takia paikallisen sopimisen määräysten kanssa tulee olla hyvin tarkkana millaisin sanamuodoin ja perälaudoin ne sovitaan, oikeus sopia tai olla sopimatta. Kuten myös jos paikallisesti sovittavia palkaneriä pitää olla, ne pitää olla muodossa ”jos paikallisesti asiasta ei päästä sopuun, jaetaan erä kaikille samansuuruisena”.
Kymmenkunta vuotta olen toiminut Takon Kotelotehtaan pääluottamusmiehenä, ja nyt historiallinen 3-vuoden kausi menossa, kun meidän alalla on ollut luottamusmiesvaalit ja työsuojeluvaalit samana vuonna ja nyt viime valintojen aikaan ne päätettiin laittaa samaan rytmiin muiden alojen valintojen kanssa joten työsuojeluvalinnat valittiin 2-vuodeksi ja luottamushenkilöt 3-vuodeksi.
Toista kautta myös toimin Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen puheenjohtajana, jäseniä yhdistyksessä n. 1165 jäsentä (joista suurin osa eläkeläisiä). Jäsenmaksupalautteen lisäksi yritämme saada lisätuloja oman toimistomme vuokrauksella muille osastoille ja jäsenille.
”Nyt kun olemme Teollisuusliitossa yhtä suurta perhettä, haluaisin nähdä ne leveät hartiat, joilla meidän alan 1911 sovitusta ehdottamasta työrauhavelvoitteesta päästäisiin eroon”. Koittivathan jo jollain aloilla saada tällä tes-kierroksella samanmoista määräystä aikaiseksi.
