Hallitusohjelmassa ja valtion vuoden 2020 budjetissa on merkittäviä satsauksia osaamisen kehittämiseen. Edellisten hallitusten leikkauslinjan sijaan on vihdoinkin nähtävissä valoa tunnelin päässä.
Paljon onkin korjattavaa. Sipilän hallituksen aikana toteutettu ammatillisen koulutuksen reformi on kohta parivuotias, eikä sen toteutumisen keskeisin uudistus, oppimisen painopisteen siirtyminen työpaikoille, ole erilaisten selvitysten valossa onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla.
Paljon on puutteita asianmukaisten työssäoppimispaikkojen löytymisessä koulutussopimusoppilaille, heidän opiskeluunsa liittyvien henkilökohtaistamissuunnitelmien tekemisessä ja oppilaiden ohjaajien eli työpaikkaohjaajien koulutuksessa. Monelta työpaikalta puuttuvat kokonaan suunnitelmat näiden asioiden hoitamisesta yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa.
On vielä paljon luottamusmiehiä ja työnantajia, jotka eivät tunne ammatillisen koulutuksen reformin asioita. On toki työpaikkoja, joissa nämä asiat hoidetaan esimerkillisesti.
Tuhat opettajaa ja ohjaajaa lisää
Hallitus lupaa osaamisen kehittämiseen ensi vuodelle yhteensä 256 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Sipilän hallituksen leikkauksista johtuvaa opettaja- ja ohjaajapulaa helpottamaan tulee 80 miljoonaa euroa määräaikaista rahoitusta.
Tämä merkitsisi noin 1 000 uutta määräaikaista tehtävää. Tämän pitäisi helpottaa mm. lähiopetuksen rikkonaisuudesta ja oppilaiden ohjaamisesta aiheutuvia ongelmia.
Työpaikkaohjaajien lisäämiseen osoitetaan 2,5 miljoonaa, mikä on todella hyvä ja tärkeä asia. Tosin sen tarkemmin ei vielä ole tietoa, mitä tämä merkitsee. Jo nyt on koulutuksen järjestäjillä velvollisuus järjestää työpaikkaohjaajakoulutusta. Ongelmaksi on osoittautunut se, ettei työpaikoilta pystytä kesken työpäivien irrottautumaan koulutuksiin, jotka järjestetään usein oppilaitosten tiloissa.
”Rahoituksen nousu on myönteistä, mutta ei riitä paikkaamaan viime hallituskausien leikkauksia”
Koulutuksen järjestäjien tulisikin jalkautua järjestämään työpaikkaohjaakoulutusta työpaikoille. Myös työnantajien olisi syytä paremmin kantaa vastuunsa työpaikkaohjaajien aseman selkeyttämisessä.
Työpaikkaohjaajien ajankäyttö, koulutus ja korvaukset vaativasta ohjaustyöstä on saatava kuntoon. Näin saadaan paremmin motivoituneita osaavia ammattilaisia näihin tehtäviin.
Oppisopimuksen ehdoista pidettävä huolta
Hallitus lupaa satsauksia myös oppisopimuskoulutukseen. Siitäkään ei ole tarkempaa tietoa vielä käytettävissä. Joka tapauksessa oppisopimuskoulutuksen edistäminen on kannatettavaa.
Oppisopimus perustuu nykyisellään määräaikaiseen työsuhteeseen. On pidettävä huoli siitä, että oppisopimus on jatkossakin työsuhde ja siitä maksetaan työehtosopimusten mukaiset palkat.
Missään tapauksessa ei pidä lähteä porrastelemaan oppisopimuspalkkoja yhtään alemmas mitä ne nyt ovat. Myös aikuiskoulutustukea on tarkoitus uudistaa paremmin tukemaan aikuisten osa-aikaista opiskelua.
Koulutuksen rahoituksen kääntyminen nousuun on positiivinen asia, vaikka nyt tulleet lisäykset eivät riitä lähellekään paikkaamaan viime hallituskausilla tehtyjä koulutuksen kohdistuneita leikkauksia. Ammatilliseen koulutukseen kohdistettu lisärahoitus on kertaluontoista rahoitusta, joka ei pitkällä aikavälillä turvaa koulutuksen saatavuutta ja laatua.
Kaikkein merkittävimpänä pysyvimpänä uudistuksena pidän oppivelvollisuusiän nostoa, joka edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuuttaa opiskella ammattikoulu- tai lukio-opintoja kaikkein heikoimmassa taloudellisissa tilanteissa olevien perheiden lasten parissa.
Teksti: Hannu Siltala, Teollisuusliiton koulutuspäällikkö
Kuvitus: Tuukka Rantala
