Hanna-Kaisa Rokkanen ehdolla Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajaksi: ”Kokouksista siirryttävä toimintaan”

2022-09-13T12:48:55+03:0009.11.2019|Ajankohtaista|

Hämeenlinnalainen Teollisuuden Vaikuttaja Hanna-Kaisa Rokkanen on ehdolla Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajaksi puoluekokouksessa Kuopiossa 15.–17.11.

Kuka olet ja mistä tulet?

Hanna-Kaisa Rokkanen, 43-vuotias hämeenlinnalainen. 21-, 14-, ja 12-vuotiaiden äiti, joista kahden nuorimman kanssa asun.

Ammatiltani olen koneistaja, työskentelen kotikaupungissani Koneistuspalvelu L&K:ssa, jossa olen myös pääluottamusmiehenä.

Olen Teollisuusliiton hallituksen jäsen, Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston varajäsen, erityisasuntosäätiön hallituksen jäsen sekä sivistys- ja hyvinvointilautakunnan varajäsen. Lisäksi olen viimeiset kuusi vuotta toiminut Hämeen vasemmiston piirihallituksen sihteerinä.

Vapaa-aika kuluu lasten, järjestötoiminnan ja vaihtelevan, mutta säännöllisen liikkumisen parissa. Jos omaa aikaa jää, joko vetäydyn maailmasta hyvän kirjan kanssa tai lähden matkalle, rokkikeikalle, elokuviin tai teatteriin.

Miksi haet Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajan paikkaa?

Olen aktiivina törmännyt siihen, että meidän järjestörakenteemme ja sen roolit eivät oikein toimi nykypäivänä. Ne suosivat kokouksiin osallistumista muun toiminnan kustannuksella.

Minulla on kuva puolueesta, jossa arvostetaan osaamista, työtä ja sitoutumista ja uusille tulijoille annetaan vastuuta niin, ettei se polta ihmisiä loppuun. Jossa järjestötyötä tehdään strategisesti, suunnitelmallisesti ja toimintaa sekä seurataan, että kehitetään jatkuvasti saadun tiedon pohjalta.

Kasvaaksemme meidän tulee siirtää painopistettä kokouksista toimintaan, sekä puhdasoppisesta ideologisuudesta yhteisten arvojen ja tavoitteiden ajamiseen. Haluaisin etsiä ne meitä kaikkia vasemmiston politiikan tekijöitä ja kannattajia yhdistävät asiat, jotka johdonmukaisesti toteutuvat työssämme. Niin että laaja joukko ihmisiä voi löytää siitä kosketuspintaa, sekä linjakasta ja läpileikkaavaa johdonmukaisuutta politiikan teossa.

Uudistamiseen on kaksi tietä, joko hiukan hioa vanhoja tapoja ja olla vähän parempi versio entisestä, tai ottaa isompia asioita, joita tutkia eri näkökulmista ja ajatella ne uusiksi, jolloin voi syntyä jotain aivan uutta ja tässä ajassa elävää. Toimintakulttuurin muutos on iso prosessi, mutta koen, että onnistuessaan se voisi poistaa turhan byrokraattisia ja jäykkiä tapoja, jotka pahimmillaan ovat esteenä järkevälle toiminnalle.

Mitkä näet Vasemmistoliiton tärkeimmiksi haasteiksi tulevaisuudessa?

Perinteisen puoluekentän muutos ja työpaikkojen pirstaloituminen heikentävät järjestäytymistä. Maan hallituksen työn onnistuminen on aivan keskiössä eli se, saadaanko aikaan oikeita parannuksia ihmisten elämään.

Puolueen suosion jämähtäminen 8 prosenttiin on suuri haaste. Nyt on pystyttävä nostamaan ministereiden saaman näkyvyyden vanavedessä muitakin kuin vain valovoimaista puheenjohtajaa. Haasteena on myös, pystymmekö antamaan toimivan vaihtoehdon joka ei myy itseään pörssikapitalismille ja säilyttämään hyvinvointivaltion.

Haasteena näen myös sen, että olemmeko tulevaisuudessakin uskottavia myös aktiivisena osana työväenliikettä ja palkansaajien edunvalvontaa. TES ei ole ainoa, jolla työsuhteita säädellään, vaan myös lainsäädäntöä tulee kehittää työntekijän hyvinvoinnin näkökulmasta.

Miten kehittäisit Vasemmistoliittoa?

Meidän tulee mekaanisen jäsenhankinnan sijaan kehittää toimintaa sellaiseksi, että mahdollisimman moni voi osallistua haluamallaan tavalla, niin että pääasia on toiminta, jonka suunta on viestimme vieminen aina uusille ihmisille. Puolue on minulle ennen kaikkea osa työväenliikettä, väline jolla koota ihmiset yhteiseen toimintaan.

Olemme valinnan edessä, jos haluamme kasvaa, meidän tulee etsiä ihmisiä yhdistäviä tekijöitä ja myös ilmaista se niin, että siinä on tarttumakohtia mahdollisimman monille, eikä ymmärtääkseen se tarvitse olla politiikasta erityisen kiinnostunut.

Mitä uutta toisit Vasemmistoliiton johtoon valituksi tullessasi?

Minulla on laajat verkostot, joissa on vasemmistohenkisiä aktiiveja puolueen ulkopuoleltakin. Kulttuuria ja käsityöalaa opiskelleen, metalliteollisuudessa vuorotyössä työskentelevän naisen, äidin ja yksinhuoltajan näkökulma varmasti toisi kosketusta arkeen.

Minulla on elävä yhteys sekä ay-liikkeen toimijoihin, että pienen konepajan arkeen. Minulla on myös kokemus isosta ammattiliittofuusiosta sekä valtakunnallisen järjestön johtamisesta.

Mitä terveisiä sinulla puoluekokousedustajille?

Olkaa aktiivisia, ottakaa kantaa ja ottakaa selvää. Kun teette valintojanne, muistakaa että puolueen vahvuus tulee siitä, miten laajasti se voi yhdistää erilaisia ihmisiä yhteisen asian taakse.

Erilaiset näkemykset ja yhteistyökyky voivat luoda uutta. Kyselkää asioita suoraan meiltä eri tehtäviin pyrkiviltä. Meillä kaikilla eri vasemmistolaisilla on jollain lailla yhteinen arvopohja, korostetaan tätä yhdistävää tekijää.

Go to Top