Turja Lehtonen vappupuheessaan: ”Ajatuksemme ovat tänä vappuna Ukrainassa ja sen kansassa”

”Maailma muuttui totaalisesti 24.helmikuuta, jolloin Venäjä aloitti raakalaismaisen hyökkäyksensä Ukrainaan. Kukaan ei voi tietää tällä hetkellä, miten tämä kaikki päättyy. Selvää on, että vaikka sotatoimet saataisiin lakkaamaan, niin monenlaiset pakotteet ja vastapakotteet Venäjän suhteen tulevat leimaamaan elämäämme ja talouttamme vielä pitkään”, Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja ja Teollisuuden Vaikuttajien ryhmänvetäjä Turja Lehtonen sanoi vappupuheessaan Akaassa.

Lehtonen pyysi maamme päättäjille työrauhaa vaikeassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

”Jokaisella meillä on ajatuksia ja mielipiteitä asiaan tällä hetkellä. Tästä huolimatta se, mitä nyt toivon, on että annamme työrauhan demokraattisesti valitulle maamme poliittiselle johdolle. Heillä on tieto ja asiantuntemus tehdä tarvittavia johtopäätöksiä maamme ratkaisujen suhteen. Heillä on myös käsitys siitä, milloin niitä on tehtävä. Tähän meidän tulee luottaa”, Lehtonen sanoi.

Lehtonen käsitteli puheessaan myös kotimaassa käytyä työmarkkinakierrosta.

”Kulunut työmarkkinakierros on ollut erittäin haastava. Lopputulosta on pidettävä työntekijöiden näkökulmasta kaikesta huolimatta voittona, sillä työnantajat ovat puheillaan ja teoillaan osoittaneet kiistatonta tahtoa luopua työehtosopimusten tekemisestä. Lopulta vain metsäteollisuudessa siirryttiin yrityskohtaiseen sopimiseen”, Lehtonen sanoi.

Lue Turja Lehtosen koko puhe:


Arvoisat vapun viettäjät,

Olemme parin vuoden koronapandemiasta johtuneen tauon jälkeen viettämässä vappua näin kasvotusten ja oikean fyysisen tapahtuman merkeissä virtuaalijuhlien sijaan. Tästä meidän on syytä iloita. Muilta osin ilonaiheet ovat valitettavan vähissä tänä keväänä.

Korona kurittaa edelleen keskuudessamme ja muutenkin epävarmuus tulevaisuudesta kalvaa mieliämme. Maailma muuttui totaalisesti 24.helmikuuta, jolloin Venäjä aloitti raakalaismaisen hyökkäyksensä Ukrainaan. Kukaan ei voi tietää tällä hetkellä, miten tämä kaikki päättyy. Selvää on, että vaikka sotatoimet saataisiin lakkaamaan, niin monenlaiset pakotteet ja vastapakotteet Venäjän suhteen tulevat leimaamaan elämäämme ja talouttamme vielä pitkään.

Euroopan Unioni onkin näyttänyt asiassa ryhdikkyytensä ja osoittanut, että se pystyy tarpeen vaatiessa toimimaan nopeastikin. Toki Unionissakin on erilaisia lähestymistapoja asiaan. Esimerkiksi Saksan pitää tulla mukaan yhteiseen rintamaan välittömästi, vaikka Venäjältä toimitettu kaasu onkin heille iso ongelma. Yksi keino heille ylimenokauden ajaksi olisi käynnistää käytöstä poistettuja voimaloita uudelleen.

Joka tapauksessa on päivänselvää, että ajatuksemme ovat tänä vappuna luonnollisesti Ukrainassa ja sen kansassa, jonka kärsimykset ovat mittaamattomat.

Hyvä juhlaväki,

Muutama sana kotimaahamme liittyen. Kulunut työmarkkinakierros on ollut erittäin haastava. Teknologiateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n taannoiset päätökset irtaantua työmarkkinatoiminnasta romuttivat suomalaista sopimusjärjestelmää ja vaaransivat palkansaajien työehtojen turvan.

Lopputulosta on pidettävä työntekijöiden näkökulmasta kaikesta huolimatta voittona, sillä työnantajat ovat puheillaan ja teoillaan osoittaneet kiistatonta tahtoa luopua työehtosopimusten tekemisestä. Lopulta vain metsäteollisuudessa siirryttiin yrityskohtaiseen sopimiseen. Menossa on myös kuntapuolen neuvottelut. Nekin ovat osoittautuneet erittäin vaikeiksi ja lopputulosta on vaikea arvioida.

Tänä vuonna numerosarja 112 on saanut uuden merkityksen, sillä noin monta päivää joutuivat UPM paperiliittolaiset olemaan lakossa saadakseen taattua itselleen säädylliset työehdot. Paperiliittolaiset eivät taistelleet pelkästään oman TES-ratkaisun puolesta, vaan laajemminkin koko ay-liikkeen puolesta työnantajan sanelupolitiikkaa vastaan. Eli kyseessä ei ollut saunalisästä vaan muun muassa siitä, että tuleeko työehtoihin 100 tuntia vuodessa lisää työaikaa nykyisellä palkalla. Konkreettisesti tämä olisi tarkoittanut, että kesäloman verran vuodessa olisi pitänyt tehdä töitä talkoilla.

Arvoisat kuulijat!

Kokonaisuudessaan muutokset työmarkkinoiden sopimusrakenteissa ovatkin jääneet pieniksi. Työehtosopimusten turva ja kattavuus eivät kuitenkaan ole syntyneet itsestään. Jokaisen sopimuksen takana on aina yrityksen tai toimialan työntekijöiden tahto järjestäytyä ja sopia työehdoista yhdessä.

Työnantajapuolella onkin jo vuosia ollut vallassa ne voimat, jotka mieluummin tappelevat kuin miettisivät yhteistä parasta yhdessä työntekijöiden kanssa. Siksi on oletettavaa, että epävarmuudet suomalaisilla työmarkkinoilla jatkuvat. Tämä on erittäin huolestuttavaa ja ennustettavauuden sijaan tuo tullessaan epävarmuutta työelämään.

Edellinen työmarkkinakierros ei ehdi kunnolla päättyä ennen kuin seuraava jo alkaa. Sopimuksia tuskin saadaan aikaan ilman työtaisteluita tai niiden uhkaa. Työntekijöiden on siksi syytä olla valmiita puolustamaan etujaan. Vain joukkovoimalla voimme pärjätä. Sen jälleen viimeisin työmarkkinakierros on meille todistanut.

Pahasti näyttää tällä hetkellä siltä, että hyvään nousuvireeseen päässyt talous sakkaa uudelleen meneillään olevan sodan takia. Kuluttajahintojen nousu alkoi jo ennen Ukrainan sotaa. Sodan vaikutukset näkyvät muun muassa raaka-aineiden saatavuudessa ja logistiikkaketjuissa. Arvioiden mukaan inflaatio nousee Suomessa tänä vuonna peräti viiteen prosenttiin tai jopa sen yli. Sovittujen palkankorotusten yleinen linja on ollut suunnilleen kahden prosentin luokkaa. On aivan selvä asia, että palkansaajat ovat huolissaan ostovoimastaan. Pitää myös huomioida, että palkankorotukset sovittiin ajassa, jolloin inflaatioennusteet olivat matalammalla tasolla.

Valtiovalta on aivan oikein toiminut, kun se on tulossa taloudellisesti vastaan muun muassa kuljetussektorilla ja alkutuotannossa. Moni työntekijä kysyykin nyt aivan aiheellisesti, miten valtiovalta voisi tulla heitä vastaan tässä tilanteessa? Yhtenä esimerkkinä tästä maamme hallitus päätti taannoin korottaa määräaikaisesti työmatkavähennyksen enimmäismäärää ja kilometrikohtaista senttivähennystä. Nämä olivat hyviä päätöksi vaikeassa tilanteessa, mutta olivatko ne riittäviä, se jää nähtäväksi.

Kuluvan ja sitä seuraavan vuoden inflaatioennusteet muuttuvat jatkuvasti. Selvää kuitenkin on, että hinnat nousevat ja talouskasvu hidastuu. Hintojen nousu näkyy työelämän ulkopuolella olevien lisäksi myös pieni- ja keskituloisten palkansaajien kukkarolla. Hallituksen suunnalta on tulossa indeksikorotus pienimpiin sosiaalitukiin. Esitystä on syytä kannattaa. Tätä vaikeampi on kuitenkin kysymys juuri palkansaajien ostovoimasta. Mikäli inflaatioennusteet osuisivat oikeaan, eikä mitään ratkaisuja tehtäisi, palkansaajan kukkarosta on vuoden kuluttua kadonnut keskimäärin noin 4 prosenttia ostovoimaa. Se on paljon.

Hyvät ystävät!

Palaan vielä vaikeaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Jokaisella meillä on ajatuksia ja mielipiteitä asiaan tällä hetkellä. Tästä huolimatta se, mitä nyt toivon, on että annamme työrauhan demokraattisesti valitulle maamme poliittiselle johdolle. Heillä on tieto ja asiantuntemus tehdä tarvittavia johtopäätöksiä maamme ratkaisujen suhteen. Heillä on myös käsitys siitä, milloin niitä on tehtävä. Tähän meidän tulee luottaa.

Näillä muutamilla ajatuksilla haluan toivottaa kaikille hyvää työväen juhlaa sekä alkavaa kevättä!