TYÖSUOJELUVAALIT: Vesa Kotaviita: Työsuojeluvaltuutettu on työpaikan kehittäjä

Työsuojeluvaltuutettu on työympäristön asiantuntija, neuvonantaja ja yrityksen turvallisuuskulttuurin rakentaja. Onneksi yhä useampi työnantajakin ymmärtää, että turvallinen ja terveellinen työpaikka on myös tuottava, Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Vesa Kotaviita sanoo.

TYÖSUOJELUVAALIT 1.11.–31.12.

  • Työpaikoilla järjestetään työsuojeluvaalit marras–joulukuussa työsuojeluvaltuutettujen ja -varavaltuutettujen valitsemiseksi.
  • Jokaisella työpaikalla, jossa työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, tulee valita työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Myös pienempien työpaikkojen työntekijöillä on oikeus valita työsuojeluvaltuutettu.
  • Äänioikeus ja mahdollisuus asettua ehdokkaaksi on kaikilla työpaikan työntekijöillä.

Teollisuuden työpaikoilla valitaan marras–joulukuussa työsuojeluvaltuutetut seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Miksi on tärkeää valita työsuojeluvaltuutettu?

– Työsuojeluvaltuutettu varmistaa turvalliset ja terveelliset työolot työpaikalla. Hän tekee ehdotuksia työympäristön kehittämiseen ja huolehtii, että vaarat on selvitetty ja riskit on arvioitu. Hän pyrkii yhteistoiminnassa kehittämään työpaikkaa turvallisemmaksi, ja tarvittaessa pyytää vaikka työsuojelutarkastajaa käymään työpaikalla, jos asiat ovat lainvastaisia, eivätkä selviä työpaikkatasolla. Valtuutetulla on myös oikeus keskeyttää vaaralliseksi toteamansa työtapa, tiivistää Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Vesa Kotaviita.

Kotaviidan mukaan työsuojeluvaltuutetun ensisijainen asema on huolehtia työympäristön rakenteista ja tuoda niihin ehdotuksia. Työsuojeluvaltuutettu tulee nykyään nähdä työpaikan yhteistoiminnan kehittäjänä, joka työympäristön neuvonantajana ja asiantuntijana rakentaa osaltaan yrityksen turvallisuuskulttuuria.

– Työsuojeluvaltuutettu on yhdyshenkilö, joka tuo työntekijöiden viestiä työnantajalle, jonka pitää sitten omilla vastuillaan ja velvoitteillaan huolehtia asioista. Työturvallisuusvastuu on pelkästään työnantajalla, mutta toki myös työntekijöillä on omat velvollisuutensa, Kotaviita sanoo.

– Työsuojeluvaltuutetun on oltava aktiivinen roolissaan, kuunneltava edustamiaan henkilöitä jotta saa tietoa omaan toimeensa, huolehtia että saa vapautusaikansa työstä ja käyttää se aika työsuojelutehtäviin.

Kotaviita muistuttaa, että työsuojeluvaltuutettu on lakiin perustuva asema, jossa on tietyt oikeudet ja velvollisuudet.

– Se on todella vahva asema työpaikalla, ja siitä oikeudesta kannattaa pitää kiinni.

Koulutettu työsuojeluväki on työnantajankin etu

Vesa Kotaviita painottaa kouluttautumisen tärkeyttä työsuojeluedustajan tehtävissä. Teollisuusliiton tiedossa olevista reilusta 5 000 työsuojelu- tai varavaltuutetuista sekä työsuojeluasiamiehistä arviolta noin puolelta peruskoulutus vielä puuttuu, eli paljon on vielä koulutustehtävää liitollakin. Liiton Murikka-opisto tarjoaa tähän loistavat puitteet.

– Aikanaan toimiessani itsekin työpaikan työsuojeluvaltuutettuna, en olisi saanut tehtävään tarvitsemiani tietoja ilman järjestelmällistä kouluttautumista. Vain sitä kautta syntyy tehtävään tarvittava tieto, taito, ja tahto, Kotaviita sanoo.

Työnantajienkin pitäisi nähdä, että koulutettu työsuojeluvaltuutettu on myös työpaikan etu, ja että turvallinen ja terveellinen työpaikka on myös tuottava.

– Kun tutkii vakavampien työtapaturmien analyysejä, sieltä tulee usein samat asiat vastaan: pieni tai keskisuuri työpaikka, ei merkittävää työsuojelutoimintaa, ei vaarojen tai riskien arviointeja tehty. Paljon on toki pieniäkin työpaikkoja, joissa asiat ovat hyvin, mutta monessa kuitenkin perusta horjuu.

Tänä syksynä Teollisuusliiton työympäristöpäivät eli liiton työympäristöyksikön jalkautumiset työpaikoille keskittyvätkin alle 50 hengen työpaikoille.

Henkinen puoli ja tekninen kehitys haastavat

Työpaikan fyysinen työympäristö on työsuojelun kulmakivi, mutta yhä tärkeämpään rooliin nykyisessä työelämässä nousee myös henkinen työsuojelu, Vesa Kotaviita kertoo.

– Niin sanottujen psykososiaalisten riskien selvittäminen on yhä liian vähäistä. Johtaminen, työilmapiiri, työsuunnittelu, osaamisen riittävyys, stressi… Ne kuitenkin vaikuttavat paljon henkilön jaksamiseen ja työkykyyn.

– Sitä ei ehkä osata oikein työpaikoilla vielä tehdä. Koneiden suojaukset, hyvä valaistus tai sopivat työvälineet ovat helpompia juttuja. Henkinen puoli on haastavampaa ja yksilöllisempää, mutta sen selvittäminen on nykypäivää, Kotaviita näkee.

Nykyaika asettaa työsuojeluvaltuutetuille ja työpaikan työsuojeluorganisaatioille myös uusia haasteita.

– Robotiikka, digitalisaatio, työn uudet muodot, Kotaviita luettelee.

– Työtä saadaan esimerkiksi mallinnettua uusin tavoin, ja tietyt riskialttiit työt voidaan korvata koneilla. Mutta aina niissä on uudet haasteensa myös työsuojelun näkökulmasta.

Erilaisten kemiallisten aineiden käyttö lisääntyy työssä, ja niidenkin riskeistä ja altisteista on työpaikoilla oltava tietoisia. Kotaviita muistuttaa.

Uutta huomiota kaipaa myös ammatillisen opetuksen uudistus, joka tuo paljon lisää työssäoppijoita työpaikoille.

– Pitää muistaa, että työpaikka on myös työssäoppimisen paikka. Se, että alle 25-vuotiailla on kahdeksankertainen riski joutua työtapaturmaan, kuvaa asioita valitettavan hyvin. Usein nuorten työtapaturmissa syynä on huono perehdytys. Ei ole opastettu ja siten tiedetty, Kotaviita kertoo.

”Pidetään ihmisestä huolta”

Vesa Kotaviita aloitti toukokuussa työympäristöpäällikkönä Teollisuusliiton työympäristöyksikössä. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa teollisuuden asiantuntijana Työturvallisuuskeskuksessa ja työsuojeluopettajana ja vararehtorina Kiljavan opistolla.

Kotaviita sai kipinän työsuojeluun jo nuorena miehenä Raision viljatärkkelystehtaalla, jossa hän työskenteli yhteensä 16 vuotta.

– Olen aina ollut sellainen tyyppi, että lähden helposti mukaan asioihin. Ensin lähdin työsuojeluasiamieheksi, osaston luottamusmieheksi ja sitten valittiin työsuojeluvaltuutetuksi. Jotenkin työsuojelutyö on ollut ominaista. Kun pohja-aate on ollut nuoresta asti, että ihmisestä pidetään huolta, se oli selkeä polku lähteä henkilöstön edustajaksi ja parantamaan asioita, Kotaviita kuvailee.

Teollisuusliiton työympäristötyön perustana Kotaviita näkee, että varmistetaan työpaikkojen perustietoja ja -taitoja. Huolehditaan, että on tarpeeksi työsuojeluvaltuutettuja ja työsuojeluasiamiehiä, ja että heillä on linjat auki liittoon ja liiton työympäristöyksikköön, ja tiedotetaan heille koulutusmahdollisuuksista.

– Mielellään käymme työpaikoilla tervehtimässä ja kertomassa jostain teemasta. Toivomme, että työpaikat ovat aktiivisia meidän suuntaan, ja tuovat ilmi työympäristön kehittämisen tarpeita. Teollisuusliiton työympäristöyksikkönä meidän pitää seurata aikaamme ja tiedottaa, miten työpaikan arkea voi kehittää. Pyrimme olemaan aina askeleen edellä, Kotaviita sanoo.

Teksti: Asko-Matti Koskelainen