Vesa Märijärvi: ”Metalliliiton tulee jatkaa yhteiskunnallisena vaikuttajana.”

Tulevat Metallin liittokokousvaalit ovat Suomen monimutkaisen työmarkkinatilanteen tähden tärkeimmät vaalit miesmuistiin. Tätä kirjoittaessani työmarkkinakeskusjärjestöt ovat neuvottelemassa yhteiskuntasopimuksesta viidettä kertaa. Sopimuksella on tarkoitus korvata hallituksen työehtoja heikentävät pakkolait. Pakkolakien avulla muun muassa lyhennettäisiin lomia, leikattaisiin lomarahoja, pidennettäisiin työaikaa ja tehtäisiin sairastamisesta kalliimpaa. Sipilän hallitus pyrkii siis parantamaan yritysten kustannuskilpailukykyä ja työllisyyttä heikentämällä palkansaajien työehtoja. Palkansaajia ei Sipilän hallituksessa tunnu puolustavan kukaan. Samalla kun työntekijöiden etuja leikataan, pääomaan tai maa- ja metsätaloustukiin ei juuri kosketa.

Suuri ongelma on, että Suomi on investointilamassa, mutta samaan aikaan osinkoja nostetaan sitäkin enemmän. Investointien puute koskee juuri metallilaisten työpaikkoja teollisuudessa. Osingot, joista kertyy suhteellisen vähän verotuloja valtion kassaan, ovat Suomen teollisuudessa suurempia kuin investoinnit. Investoinnit työllistävät ja hyödyttävät täten koko yhteiskuntaa. Osingoista taas hyötyvät vain yritysten omistajat.

Metalliliiton tulee jatkaa yhteiskunnallisena vaikuttajana ja pyrkiä ottamaan aiempaakin suurempi rooli palkansaajien ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan puolustajana. Pakkolakien vastustamisen tulee olla myös Metalliliiton tärkein linja tulevissa liittokokousvaaleissa! Pakkolait koettelevat julkisen puolen palkansaajia keskimäärin rankemmin kuin teollisuuden työtekijää, mutta miten julkisen sektorin palkka-ale nostaa vientiteollisuutta? Julkinen sektori ei vie maasta mitään eikä lomien lyhennys alenna yhdenkään vientituotteen hintaa. Jos hallitus säätää pakkolait, tulee ensi syksynä alkavissa liittojen välisissä TES-neuvotteluissa hakea korvausta pakkolakien aiheuttamiin tulonmenetyksiin. Tämä on tärkeä linja, jota tulee painottaa liittokokouksessa. Terveyskeskuksissa, sairaaloissa, vanhustenhuollossa, päiväkodeissa, kouluissa ja yliopistoissa tarjottava julkinen palvelu on heikentynyt lyhyessä ajassa. Palveluiden suunta on selvästi alaspäin. Tämä ei sovi yhteen hyvinvointimme ja kansallisen menestystarinamme kanssa.

Paikallinen sopiminen on ollut myös paljon esillä viime aikoina. Metallin työehtosopimus on mahdollistanut paikallisen sopimisen jo vuosia. Hyvin toteutetusta paikallisesta sopimisesta ovat hyötyneet niin työntekijät kuin työnantajatkin. Pelkään, että jatkossa paikallinen sopiminen tulee olemaan vain palkkojen alentamista, jota tullaan selittämään yritysten kilpailukyvyn parantamisella. Suomalaisten yritysten kilpailukykyä ei kuitenkaan tunnu haittaavan esimerkiksi toimitusjohtajien ruhtinaallisesti kasvavat palkat. Tässä on mielestäni suuri ristiriita suomalaisessa yritysmaailmassa. Paikalliseen sopimiseen pitää saada selkeät päälinjat, jotka estävät palkanalennukset. Palkoista pitää jatkossakin neuvotella ensisijaisesti keskusjärjestöjen kesken.

 

Vesa Märijärvi,
ABB Oy DMMG Helsingin varapääluottamusmies
Strömbergin tehtaan työntekijäin ammattiosasto 70:n varapuheenjohtaja

Metallin liittokokousvaaliehdokas #45