Turja Lehtonen Teollisuusliiton valtuustossa: Suuri kiitos kaikille jäsenille!

Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen käsitteli tilannekatsauksessaan Teollisuusliiton valtuuston syyskokouksessa 20. marraskuuta muun muassa kulunutta työmarkkinasyksyä, ilmastopolitiikkaa ja metsäpolitiikkaa. Lue koko puheenvuoro alta.


Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtosen tilannekatsaus Teollisuusliiton valtuuston syyskokouksessa 20.11.2018:

Arvoisat valtuuston kokousedustajat ja seuraajat,

Kulunut syksy on ollut työmarkkinoilla erittäin kuuma, jopa polttava. Maan hallitus on tehnyt kaikkensa Suomen Yrittäjien suosiollisella avulla, jotta ennustettavuus, sopimisen kulttuuri ja yhdessä tekeminen vaikeutuisi yhteiskunnassa. Siinä nämä tahot ovat se onkin kieltämättä onnistunut hyvin. Viimeaikaiset tapahtumat ammattiyhdistysliikkeen järjestöllisine toimineen ovat osoittaneet myös, että liitoilla on tarvittaessa voimaa ja solidaarisuutta.

Viime kevääseen verrattuna on työmarkkinoilla meidän näkökulmastamme tapahtunut oikeaan suuntaan menemistä. Kehysriihessä pääteettiin useita heikennyksiä, mutta hallitus luopui esim. alle 30-vuotiaiden perusteettomista määräaikaisuuksista jo kesällä. Syksyllä saimme kovan väännön ja painostustoimien avulla irtisanomislain pois tekstistä myös luottamussuhteen heikentymisen irtisanomisen syynä ja tarkan henkilömäärän, jolla työntekijät olisi jaettu kahteen kastiin heidän työsuhdeturvansa vahvuuden mukaan. Maamme hallituksen jääräpäisyys asiassa oli kummallista, erityisesti siksi, että useat asiantuntijatkin pitivät esitystä huonona.

On selvää, että suuri kiitos kuuluu kaikille teille aktiiveille ja jäsenille, jotka olette olleet mukana vastustamassa Sipilän hallituksen osin mielivaltaistakin ja hyvin epätasa-arvoista politiikkaa. Olen täysin varma, että ilman yhteistä tekemistä ja solidaarisuutta hallitusta ei olisi saatu perääntymään. Suuri kiitos kaikille teille toverit!

Haluan kiinnittää huomiota myös siihen, kolmikannan toimivuutta ja olemassaolon oikeutusta on jälleen kyseenalaistettu viime aikoina. Minusta asia on päinvastoin, eli yhdessä sopimista tarvitaan jatkossakin. Itseasiassa tänä syksynä on nimenomaan nähty elementtejä perinteisestä kolmikannasta ja mitä muuta oikeastaan oli se, että työmarkkinajärjestöjen ”viisikko” istui alas ja alkoi tehdä esitystä hallitukselle irtisanomislakikiistassa. Kolmikantaisuus näytti jälleen toimivuutensa ja paikkansa suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä.

Töitä riittää jatkossakin. On varmaa, että nykypohjaisen hallituksen jatkaessa kyyti yhteiskunnassamme ja erityisesti ay-liikettä kohtaan tulee olemaan entistä kylmempää. Uskallan jopa väittää, että olemme nähneet vasta jäävuoren huipun. Nyt vaaditaan kaikkien meidän yhteistä rintamaa, jotta politiikan suunta saadaan muuttumaan palkansaajan näkökulmasta inhimillisemmäksi. Sipilän hallituksen syntilista on lähes loputon ja lisäksi luottamus häneen ja nykyiseen maan hallitukseen on pahasti pakkasen puolella. Hallitus on pettänyt lupauksensa yksi toisensa jälkeen ja sovitut asiat on unohdettu ennen kuin muste paperissa on ehtinyt kunnolla edes kuivua. Nyt tarvitaan sitä, että politiikasta aletaan puhua entistä enemmän työpaikoilla, turuilla ja toreilla. Tähän työhön tarvitsemme jokaista meistä.  On selvää, että tulevassa maan hallituksessa pitää olla vasemmistopuolueet mukana, jotta politiikan suunta saadaan muutettua.

Hyvät toverit!

Keskityn tässä puheessani erityisesti muutamaan isoon teemaan. Ilmastonmuutoksesta keskustellaan tällä hetkellä enemmän kuin ehkä koskaan. On päivänselvää, että emme halua ilmaston enää lämpenevän ja nykymenoon on tultava muutos. Maapallon keskilämpötilan nousu alle kahteen asteeseen on laajasti hyväksytty tavoite. Suuri osa maailman valtioista on myös liittynyt Pariisin ilmastosopimukseen. Ilmastopolitiikan tuleekin olla maailmanlaajuista ja tehokasta sekä sen on tavoiteltava ilmastonmuutoksen torjumista.

Nykyinen ilmastopolitiikka valitettavasti perustuu liikaa siihen, että EU tekee tarvittavat muutokset ja toimenpiteet ensiksi ja muut seuraavat perästä – jos seuraavat. Ilmastopolitiikka ei ole kestävällä pohjalla, jos se toimii niin, että se nostaa tuotantokustannuksia juuri meillä, eikä kilpailijamaissa. Tällä hetkellä EU:n ja Suomen teollisuus joutuu kärsimään ilmastopolitiikasta johtuvasta kilpailuhaitasta sellaisissakin tapauksissa, joissa tuotanto täällä on ilmastovaikutuksiltaan puhtainta. Pahimmillaan tästä seuraa, että tuotantokustannusten nousun vuoksi teollisuutta siirtyy pois Suomesta maihin, joissa ei noudateta yhteisiä sopimuksia ja joissa saatetaan käyttää huonompitasoista teknologiaa. Parasta ilmastopolitiikkaa on, että teollisuus toimii Suomessa. Ilmastotavoitteita on kiristettävä niin, että tavoitteiden kiristykset kohtelevat kilpailijamaita samalla tavalla.

Suomalainen teollisuus on jo nyt tehnyt paljon työtä päästöjen vähentämisen eteen. Uskallan väittää, että olemme aivan maailman kärkimaita tällä saralla. Tämän kehitystyön tuloksena ei välttämättä synny paljoa uusia työpaikkoja Suomeen, mutta ilmastonmuutoksen kannalta teknologian paraneminen ja uudet innovaatiot ovat merkittäviä tekijöitä. Olen sitä mieltä, että EU:n rooli on olla tienraivaaja globaalisti.

Hyvät kuulijat!

Myös metsäpolitiikka on ollut esillä kovasti viime aikoina. Suomi on valtiovallan ja yritysten päätöksillä ottanut vahvasti suunnan kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa ja kestävää taloutta. Tämän toteuttamisessa biotaloudella, jonka keskiössä on metsien käyttö, on Suomelle suuri mahdollisuus. Kiertotalous, biotalous ja resurssitehokkuus sekä energia- ja ilmastopolitiikka nivoutuvat yhteen. Edellä mainittuja ei tule tarkastella erillisinä kysymyksinä, vaan osana teollisuuspolitiikkaa. Valtion biotalousstrategian tavoitteena on nostaa alan tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda jopa 100 000 uutta työpaikkaa.

Viime aikoina on kiivaastikin keskusteltu metsien käytöstä ja sen ilmastovaikutuksista. Tarkastelun ongelma on kuitenkin osin ollut se, että Suomi nähdään jotenkin irrallisena siitä mitä Euroopassa tai globaalisti maailmassa tapahtuu metsien käytön ja varsinkin ilmastovaikutusten osalta

Meillä metsiä on hoidettu ja hoidetaan kestävästi. Metsävarat ovat nyt suuremmat kuin koskaan (2,5 mrd. kuutiota) ja ne kasvavat selvästi enemmän kuin niitä hyödynnetään. Tänä vuonna hakkuumäärät ovat noin 74 milj. kuutiota, kun metsät kasvata noin 104 milj. kuutiota. Hakkuita voidaan lisätä kestävästi noin 80 milj. kuutioon vuodessa, ja edelleen metsämme toimisivat merkittävänä hiilinieluna.

Poliittinen huutokauppa tarkoista hakkuumääristä pitää lopettaa ja keskittyä olennaiseen, eli metsien kestävään käyttöön ja metsävarannon kasvattamiseen. Metsien hyödyntäminen ja ilmastovelvoitteet voidaan Suomessa hyvin yhdistää, toisin kuin suurimassa osassa maailmaa.

Arvoisa kokousväki,

Näillä ajatuksilla haluan toivottaa kaikille oikein antoisaa Teollisuusliiton valtuuston kokousta.