Vaikuttajanuorten Minna Savilahti: Lakkopäivän jälkeen – millaisen Suomen haluamme lapsillemme jättää?

Seisoskeltuani 3.10. ensimmäistä kertaa elämässäni lakkovahtina portilla, mietin mihin tämä Suomi on oikein menossa.

Lakkopäivää edeltävänä päivänä kuulin ohimennen keskustelun, jossa mietittiin, onko meidän toimipaikan työntekijäporras lakossa keskiviikkona 3.10. ”En ole lukenut uutisia, niin en tiedä.” ”Syy on kyllä älytön”. Ehkäpä syy koetaan älyttömäksi, jos ei lueta niitä uutisia, saati tiedetä mitä tässä on taustalla. Joillekin tuntuu olevan myös uusi asia, että irtisanomisen voi nykypäivänäkin suorittaa henkilöperusteisista syistä ja varoituskäytännöllä. Näin asian esitti myös Suomen Yrittäjien puheenjohtaja.

Koko hallituskauden ajan työntekijöille on tuupattu työelämän heikentämisiä, liittyivätpä ne sitten esimerkiksi ilmaisiin lisätyötunteihin tai työttömyysturvan heikennyksiin, joista aktiivimalli kakkonen on vielä tulossa. Vasta järjettömän ja eriarvoistavan irtisanomislain tuominen pöytään oli ay-liikkeelle se viimeinen niitti, jonka jälkeen ei ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin lähteä työtaistelutoimenpiteisiin ja hyvin laajalla rintamalla.

Miksi hallituksen esitys työllistävästä vaikutuksesta on heikolla pohjalla?

Työministeri totesi, että tätä halutaan ajaa eteenpäin, koska 40 prosenttia yrittäjistä voisi harkita tai ehkä jopa palkata työvoimaa lain voimaantulon jälkeen. Harkitseminen ei ole lupaus mistään, joten erityistä työllisyysvaikutusta ei moni asiantuntijakaan pysty toteamaan. Tämän niin sanotun helpomman irtisanomisen ollessa kynnyskysymys palkkaamiseen, yrityksen ei kannattane jatkossa edes kasvaa yli 10 hengen yritykseksi.

Olisiko tämä sitten helpompi tie irtisanoa?

Lakiesitys on niin suurpiirteinen, ettei sillä ole selkeitä rajoja, ja se on hyvinkin tulkinnanvarainen. Työllisyysvaikutuksia tällä on selkeästi nähtävissä lähinnä lakimiehillä, koska linjauksia joutuisi hakemaan työtuomioistuimesta. Mikäli yrityksen talous ei meinaa kestää työntekijäkustannuksia, niin tuskin sillä on varaa myöskään oikeudenkäyntikuluihin. Työtuomioistuimessa verrataan todennäköisesti osittain jo tälläkin hetkellä yrityksen kokoa suhteessa irtisanomisen perusteisiin.

Onko ongelmana vain huonot työntekijät?

Henkilöperusteinen irtisanominen työntekijän moitittavasta käyttäytymisestä johtuen aiheuttaa 90 päivän tai nyt uuden esityksen mukaisen 60 päivän karenssin. Karenssia rapsahtaa myös siinä tapauksessa, että työntekijä irtisanoutuu itse. Tässähän olisi hyvä ottaa huomioon myös työntekijän irtisanoutumisoikeus. Mikäli työnantaja käyttäytyy epäasiallisesti, eikä työpaikassa yksinkertaisesti pysty enää jatkamaan, saisiko karenssin pois siinä tapauksessa? Vika ei aina ole vain työntekijöissä.

Esimerkiksi työpaikkakiusaaminen on todellinen ongelma. Mietitäänpä tilanne, jossa työporukka haluaa jostakin työntekijästä eroon. He kantelevat työnantajalle kaikesta, joka lopulta irtisanoo työntekijän sen ollessa mahdollista heikoimmilla perusteilla. Vaikka työntekijä olisi muuten hyvä, saattaisi tulevaisuudessa hänellä olla huonommat mahdollisuudet saada työtä, kun takana seuraa henkilöperusteinen irtisanominen.

Yrittäjän riskit kuuluisi jakaa työntekijöille?

Jaetaanko tulevaisuudessa voittojakin suuremmassa suhteessa työntekijöille? Yrittäjyydessä on riskinsä, mutta kunhan liikeidea on hyvä ja kannattava, niin se todennäköisesti myös tuottaa jossain vaiheessa ja nimenomaan yrittäjän pussiin. Työn arvon nousu tulisi ottaa tässä myös huomioon entistä paremmin.

Entä jos yrittäjät eivät sitten uskalla palkata?

Mahdollisuuksia työsopimuksissa löytyy muun muassa vuokratyövoiman, ulkopuolisen rekrytointipalvelun, toistaiseksi voimassaolevan, määräaikaisen sekä 0-tuntisopimusten muodossa. Myös koeaikaa on pidennetty neljästä kuuteen kuukauteen. Ehkäpä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen auttaisi esimerkiksi helpotus sosiaaliturvamaksuissa. Keinoja on varmasti, kunhan valmisteluja mietittäisiin kolmikannassa puhtaalta pöydältä. Tämä lakiesitys ei ole kenenkään pelastus.

Miksi tämä on kaikkien yhteinen asia?

Mikäli työskentelet suuremmassa yrityksessä, ja koet, ettei tämä koske sinua, olet hakoteillä. Välillisesti tämä koskee useaa meistä tälläkin hetkellä, ja kuka tietää, ettei tämä kaatuisi vielä kaikkia koskevaksi. Perustuslaki tuskin sallii ihmisiä kohdeltavan eriarvoisesti sen mukaan, minkä kokoisessa yrityksessä työskentelee. Hallituskaan ei jätä asioita vaan tähän, pöytään heitettiin seuraavaksi työaikalain uudistukset ja YT-laki päätyy myös käsittelyyn. Eikä se varmasti jää tähän, kun alkaa istuvalla hallituksella olla viimeiset kuukaudet vallassa. Nyt kannattaa miettiä millaisen Suomen haluamme lapsillemme jättää. Vain yhdessä voimme vaikuttaa.


Minna Savilahti
Teollisuuden Vaikuttajanuorten puheenjohtaja
Teollisuusliiton valtakunnallisen nuorisojaoston varapuheenjohtaja